Sota päättyi Suomessa syksyllä 1944, mutta suomalaisperheissä on kärsitty sodan seurauksista vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Yli 90 000 suomalaismiestä sai sodassa pysyviä vammoja, ja palaaminen siviilitöihin ja perheen pariin oli monelle vaikeaa. Monet kärsivät sotatraumoista, jotka aiheuttivat painajaisunia ja yllättäviä raivokohtauksia. Vaimojen ja lasten tehtäväksi jäi sopeutua miesten vaihteleviin mielialoihin. Sotakokemukset vaikuttivat paitsi isiin myös äiteihin, jotka kannattelivat perheitten arkea usein ankarissa olosuhteissa. Yksin pärjäämisen eetos ja puhumattomuuden kulttuuri siirtyivät helposti polvesta polveen.
– Näiden asioiden käsittely oli alkanut perheessäni jo monia vuosia sitten. Veljeni Ari oli miettinyt jo pitempään sitä, missä tilaisuudessa voisi käsitellä vaikeuksia, jotka juontavat sodan ajoilta saakka, kuvaa eläkkeellä oleva diakoni, psykoterapeutti Aki Virta.
Virran veljesten isä oli sotaveteraani, joka palveli talvi- ja jatkosodassa. Sodan varjot seurasivat siviiliin ja näkyivät perheelle liiallisena alkoholinkäyttönä ja väkivaltaisuutena. Lapsuutta sävyttivät jatkuva pelko, epävarmuus ja köyhyys. Sodan aiheuttamiin jälkiin, murheeseen ja koettuun turvattomuuteen, on liittynyt paljon häpeää, puhumattomuutta ja vaikenemista.
– Tuohon aikaan, 1950, -60 ja -70-luvulla oli käsitys, että omaa pesää ei liata. Niinpä isien ongelmista ei puhuttu ulkopuolisille, ja äidit ja lapset kantoivat kaiken sisällään. Myöskään isä ei varmaan puhunut vaikeuksista kellekkään. Turvaverkot olivat aiempina vuosikymmeninä ohuemmat kuin nykyään.
Historiankirjoitus mukautui ajan henkeen. Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malisen mukaan mm. koulujen oppikirjoissa kuvaa sotavuosista siloteltiin ja keskityttiin tulevaisuudenuskoon, jälleenrakentamiseen ja kulkemiseen kohti parempaa tulevaisuutta. Todellisuus on kuitenkin ollut monisyisempi ja raadollisempi.
– Tuohon aikaan lasten kasvatus oli erilaista, kärsimyksen nähtiin kuuluvan elämään. Avioeroja oli hyvin vähän ja onnettomissakin liitoissa pysyttiin ja sinniteltiin. Siihen aikaan ei ollut tarjolla yhteiskunnallista apua, jos vaimo uupui työtaakan alle tai aviomies tarvitsi apua alkoholismiin tai äkkipikaisuuden takia, kuvaa Virta.
Virran kuvaamat sukupolvikokemukset olivat niin yleisiä, että veljekset halusivat järjestää tilaisuuden sotaveteraanien jälkeläisille.
– On tarvetta käsitellä sitä, millä tavoin nuo sodan traumat ovat näkyneet elämässä ja vaikuttavatko ne itse kunkin nykyisessä aikuisuudessa ja vanhempana olemisessa.
Niinpä Rautalammilla järjestettiin marraskuussa 2021 tilaisuus, jossa piti luennon Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen. Malinen on tutkinut sekä lasten että naisten elämää sodanjälkeisessä Suomessa, ja paneutunut erityisesti sodan jälkeen eläneiden ihmisten kokemuksiin ja tunteisiin.
– Julkisella kutsulla järjestettiin yksi tilaisuus, ja sinne osallistui noin 70 ihmistä. Kerroimme omista kokemuksista ja rohkaisimme myös muita kertomaan omistaan. Paljon oli ja olisi ollut tarinoita tarjolla. Puhumisen tarve tuli selvästi esille, ja aiommekin jatkaa tätä toimintaa, sanoo Virta.
Yle Areenasta löydät ohjelman Sodan satuttamat, jossa haastateltavana on Suomen akatemian tutkijatohtori Antti Malinen.
Lisätietoja sotaveteraanien jälkeläisten toiminnasta antaa Aki Virta, aki.virta@gmail.com , puh. 0445850272
Kuvassa idean isä Ari Virta ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen Rautalammilla 7.11.2021.