Päätöksenteko
Piispa ja hiippakunta
Piispa ja hiippakunta kuuluvat läheisesti yhteen. Piispa johtaa ja valvoo hiippakuntansa
hallintoa, valvoo sekä seurakuntien että pappien toimintaa. Kirkkomme järjestyksen mukaan hän on hiippakuntansa “seurakuntien ja pappien ylin kaitsija” (KJ 18:1). Ts. piispa valvoo jumalanpalvelusten, sakramenttien ja muiden kirkollisten toimitusten oikeaa hoitamista, opin puhtautta ja seurakuntien hallintoa sekä seurakuntien muiden viranhaltijoiden virkatoimia ja elämää.
Piispan rinnalla hiippakunnan hallintoa hoitaa hiippakuntavaltuusto ja piispan puheenjohdolla toimiva tuomiokapituli.
Piispan ja toisaalta myös suoraan seurakuntien avuksi erityisesti toiminnallisia ja koulutustehtäviä varten on hiippakunnalla sihteeristönsä, jota johtaa hiippakuntadekaani.
Tuomiokapituli
Hallinnollisista päätöksistä vastaavan tuomiokapitulin kollegion muodostavat puheenjohtajana piispa, varapuheenjohtajana toimiva tuomiorovasti (tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra), kaksi määräajaksi valittua pappisasessoria, lakimiesasessori, hiippakuntadekaani ja hiippakuntavaltuuston valitsema luottamushenkilöjäsen. Tuomiokapituli kokoontuu vuosittain 16 – 18 istuntoon.
Hiippakuntavaltuusto
Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on yleisesti tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Yksityiskohtaisina tehtävinä on mm. hyväksyä vuosittain hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä talousarvio ja tilinpäätös toimintakertomuksineen. Hiippakuntavaltuusto kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa.
Kirkolliskokous
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokous päättää kirkon työtä ja oppeja koskevista keskeisistä linjauksista sekä kirkon hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi kirkolliskokous muokkaa ja tekee kirkkolakia koskevia esityksiä eduskunnalle. Kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa.
