Kirje esimiehelle, hiippakuntasihteeri Antti Kokkonen

Tiesitkö muuten, että sinusta puhutaan selän takana? Vaikka työrupeamani tässä työyhteisössä ei vielä ole kovin pitkä, niin olen huomannut kaikilla tämän työyhteisön jäsenillä olevan yhteinen käsitys siitä, että sinä olet aina läsnä. Minusta se kuulosti aluksi oudolta, koska näytti siltä, että olit usein poissa. Siis poissa talosta, hoitamassa monenlaisia esimiestehtäviä, kokouksia, yhteistyötä, tapaamisia ja muuta, joista en tarkemmin edes tiedä, lienevät kuitenkin kaikki tärkeitä. Ihmettelin siis, miten voi olla yhtä aikaa läsnä ja paljon poissa?

Nyt ymmärrän jo paremmin. Sinulla on näyttää olevan taito kuunnella ja kuulla ja johtaa jokaista meistä juuri siten kuin kukin tarvitsee. Meitä on täällä pappia ja kanttoria, diakonia-, lapsi- nuoriso- ja kiinteistötyöntekijää, nuorta ja vanhaa, hitaampaa ja nopeampaa ja vaikka mitä. Osaat ottaa meidät tasapuolisesti huomioon yksilöinä ja voimme selvästikin luottaa oikeudenmukaiseen kohteluun niin hyvissä kuin vähemmän hyvissä asioissa. Tarkoitan tällä, että kehut ja kiität pienistä ja suurista asioista, mutta rohkenet myös antaa kriittistä palautetta ja puuttua epäkohtiin silloin kun aihetta on. Olet opettanut koko työyhteisölle kannustamisen ja puuttumisen merkityksen. Se on minulle uutta ja työkaverin työkäyttäytymiseen tai muihin pelisääntörikkomuksiin oli alussa vaikea puuttua, mutta nyt se jo alkaa sujua minultakin.

Tässä työyhteisössä tiedetään, mitä odotat meiltä alaisiltasi, sillä olet sanonut sen ääneen. Niinpä olemme hyvin selvillä siitä, millaisia asioita arvostat ja mihin odotat meidän työntekijöiden keskittyvän ja käyttävän energiamme. Koen sinun myös olevan meille hyvä esimerkki. Et pelkää haasteita, vastoinkäymisiä, muutosvastarintaa tai eriäviä mielipiteitä. Osaat reagoida niin, ettei kukaan koe tulleensa tyrmätyksi, vaan otat erilaiset näkemykset alkuina dialogille. Usein aluillaan olevasta kiistasta tai väittelystä on kehkeytynytkin tasaveroinen keskustelu, jossa ei ole voittajia eikä häviäjiä, vaan tuloksena on uusia ideoita, rohkeita kokeiluja ja onnistuneita oivalluksia. Sitä paitsi olet rohkaissut meitä kertomaan omat odotuksemme johtamisesta ja esimiehen työkäyttäytymisestä. Niitä minulta ei ole aiemmin kysyttykään…

Et odota kehittymistä etkä kehittämistä vain alaisiltasi. Tiedämme nimittäin, millaiset asiat sinä johtajana koet itsellesi vaikeina ja missä itse pyrit kehittymään. Niinpä pyrimme ottamaan osaa johtamistehtävääsi ja auttamaan sinua sellaisissa asioissa, joista meillä on asiantuntemusta. Yhdessä meillä on moninkertaiset verkostot ja eri alojen osaamista. Tässä talossa tosiaan kannamme toistemme kuormia – kuten pappi taitaa kehottaa avioliitossakin tekemään. Tiedämme sinun kokevan riittämättömyyttä ja syyllisyyttäkin sellaisista asioista, joita et ole onnistunut järjestämään tai saamaan aikaiseksi työhyvinvointimme turvaamiseksi. Jatkuva kiireemme työssä on yksi tällainen asia. Sinnikkäästi kuitenkin pyrit löytämään siihen ratkaisua ja yhdessä kokeilemme milloin mitäkin löytääksemme kiireeseen helpotusta. Et muuten aina itsekään onnistu rajaamaan työaikaasi tai jakamaan oikein voimiasi. Ja joskus on tainnut kaatua sinunkin kuppisi … Mutta ei hätää – olenpa saanut kokea senkin, että esimies pyytää anteeksi. Ja mitä esimies edellä, sitä sitten muut perässä.

Kahvihuoneen seinälle on sinun toimestasi kirjoitettu kissankokoisilla kirjaimilla dialogin neljä perussääntöä:

1.                         Suora puhe

2.                         Kuunteleminen

3.                         Arvostus

4.                         Odottaminen

Edellytät kaikissa tilanteissa niiden pitämistä voimassa. Olen saanut kokea tulleeni mukaan otetuksi tähän hienoon yhteisöön, jonka työn tuloksena on elävä toimiva seurakunta ja työssä hyvinvoivat työntekijät.

Terveisin,

Motivoitunut ja työstään innostunut työntekijäsi