Olin jokin aika sitten seminaarissa, jossa Euroopan parhaimman työpaikan palkinnon saaneen yksityisen yrityksen toimitusjohtaja kuvasi työpaikkansa piirteitä. Hänen puheessaan tuli esille jatkuvasti se, että henkilöstöstä pidetään mahdollisimman hyvin ja monenlaisin keinoin hyvää huolta. Miten kirkon alan työyhteisöissä henkilöstön työhyvinvoinnista pidetään huolta?
Vastuullinen työhyvinvoinnin johtaminen, sen osaaminen ja toteutuminen arjessa, tuli toimitusjohtajan puheessa vakuuttavasti, selkeästi ja usein esille. Jokainen kuulija pakostakin vakuuttui siitä, että kyllä siinä firmassa taitaa henkilöstö olla ihan oikeastikin ykkösasia muuallakin kuin seminaaripuheissa. Miten sinä koet, onko omalla työpaikallasi onnistuttu työhyvinvoinnin johtamisessa? Onko johtamistehtävissä olevilla riittävää osaamista, asennetta, halua ja rohkeutta työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen? Rohkeutta siksi, että työhyvinvointia heikentäviin ongelmiin ja epäkohtiin on myös puututtava. Ellei puututa, mahdollistetaan pahoinvointi.
Palkitun yrityksen toimitusjohtajan puheista välittyi kuva, että yrityksessä todella välitetään jokaisesta ihmisestä yksilöinä, heidän osaamistaan arvostetaan sekä heidän hyvinvointiinsa ja osaamisen kehittämiseen satsataan sekä euroja että aikaa. Palkinnoksi ponnisteluistaan ja ihmiskeskeisyydestään yritys oli saanut pysyvän henkilökunnan, jonka vaihtuvuus on ollut kymmenen toimintavuoden aikana lähes olematonta. Vaihtuvuus on tärkeä koetun työhyvinvoinnin mittari, jota kannattaa seurata. Käykö omalla työpaikallasi ovi tiuhaan, kun ihmiset vaihtavat työpaikkaa vai onko vaihtuvuus vähäistä? Jos vaihtuvuutta on paljon, kannattaa kysellä lähdön syitä. Jos syynä on työhyvinvointia alentavat tekijät, niiden korjaamiseen on syytä ryhtyä.
Yrityksen toimintaideologiaan kuului myös henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen. Osaamisen kehittäminen ja työyhteisön jatkuva parantaminen pitävät yksittäisten ihmisten motivaation korkealla. Ne estävät samalla työssä ali- ja ylikuormittumisen, jotka vaivaavat nykyisin liian monia työntekijöitä, myös kirkon alan töissä ja seurakunnissa.
Yrityksen johtajuudessa ja esimiestyössä korostui ihmiskeskeisyys. Johtamisajattelu pohjautui siihen, esimiehet kokivat aidosti olevansa työntekijöihinsä nähden palvelutehtävässä. Palvelevan ja arvostavan johtamisen teoriat korostavat työnantajapolitiikan ihmiskeskeisyyttä ja esimiesten palvelualttiutta ja -asennetta merkittävinä työhyvinvoinnin lähteinä. Miten palveleva johtamistapa soveltuu seurakuntien johtamiseen?
Yrityksensä menestyksen alkulähteenä toimitusjohtaja näki olevan rekrytointi- ja työnantajapolitiikan. Ne perustuivat huippuosaajista kilpailemiseen mahdollisimman hyvin työsuhde-etuuksin. Kun osaajat on saatu sisälle taloon, heidät saadaan sitoutumaan, motivoitumaan ja viihtymään työpaikalla vaalimalla hyviä työolosuhteita ja tarjoamalla heille motivoivan työn, hyvän työilmapiirin sekä hyvät ja osaavat esimiehet.
Pysähdy hetkeksi pohtimaan oman työpaikkasi parhaita piirteitä. Mitkä asiat sinä itse koet omaa työhyvinvointiasi vahvistavina? Entä mitkä asiat puolestaan alentavat työhyvinvointiasi?
Sirpa Syvänen
Henkilöstövoimavarojen dosentti, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
Olen toimintatutkija ja työyhteisöjen kehittäjä. Seurakuntien kehittämishankkeita olen toteuttanut reilun kymmenen vuoden ajan. Seurakuntien ja yhtymien hankkeissa yhteistoiminnallinen kehittäminen on kohdentunut työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen, yhteistoimintaan ja johtamiseen.
Tällä hetkellä olen mukana Työsuojelurahaston rahoittamassa seurakuntien kehittämishankkeessa, jossa kehitetään työhyvinvoinnin johtamista ja työhyvinvointia. Mukana ovat Männistön, Suonenjoen ja Siilinjärven seurakunnat.
Toinen kehittämishanke, jossa työskentelen kehittämistyön ohjaajana, on Ylä-Savon seurakuntayhtymän ja sen viiden seurakunnan kehittämishanke Veto 3. Hankkeessa pohditaan tällä hetkellä yhdessä koko henkilöstön kanssa erilaisia organisoitumisen muotoja ja malleja, joiden avulla olisi mahdollista saada aikaan parasta mahdollista seurakuntalaiselämää Ylä-Savossa myös tulevaisuudessa, kun eletään niukkenevien voimavarojen aikakautta. Toukokuun alussa tutustutaan Järvi-Kuopion seurakuntaan ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan.