Etusivu / Piispojen ohjeita koronavirukseen varautumisesta

Piispojen ohjeita koronavirukseen varautumisesta

Piispa Jari Jolkkosen kirje Kuopion hiippakunnan kirkkoherroille ja seurakunnille 25.3.2020

NÄKÖKOHTIA EHTOOLLISEN VIETOSTA PÄÄSIÄISENÄ 2020

Seurakunnista on tullut useita kyselyjä, voidaanko ja miten ehtoollisen vietto järjestää kiirastorstaina ja pääsiäisen pyhinä poikkeusolojen vallitessa. Piispat ovat keskustelleet asiasta 25.3. Olemme yhdessä keskustelleet periaatteista, joiden pohjalta ehtoollista voidaan viettää myös poikkeusoloissa.

Epidemian hillitsemiseksi tähtäävät toimet ovat välttämättömiä. Samalla on vaikeaa ajatella sunnuntaita ilman yhteistä rukousta, kiirastorstaita ilman ehtoollista ja kristittyjen suurinta juhlaa ilman seurakunnan pyhintä ateriaa. Kristus asetti ehtoollisen ja käski viettää sitä pelastavien tekojensa muistoksi. Ehtoollinen ”julistaa Herran kuolemaa” ja tuo hänet keskellemme. Sanoma Ylösnousseesta Kristuksesta keskellämme luo toivoa – myös silloin, kun en jonkin esteen takia voi polvistua Herran pöytään.

Tätä toivon sanomaa tarvitaan erityisesti poikkeusoloissa. Uusi tilanne haastaa etsimään uusia tapoja. Jotta voidaan sovittaa yhteen pääsiäinen ja poikkeusolot, pyydän Kuopion hiippakunnan seurakuntia ottamaan huomioon seuraavat ehtoollisen viettoa koskevat periaatteet pääsiäisenä 2020.

  1. Messu toimitetaan pienimuotoisesti. Vaikka lainsäädäntöön perustuvaa 10 henkilön rajoitusta ei sellaisenaan sovelleta kirkollisiin toimituksiin, kirkkona noudatamme rajoitusta ja pidämme siitä kiinni myös pääsiäisen jumalanpalveluksissa.
  2. Ehtoollisen toimittaa ja jakaa yksi pappi käsikirjan mukaisesti. Yhteysluonteen ilmentämiseksi tulee pyrkiä siihen, että paikalla on muutamia työntekijöitä ja/tai seurakuntalaisia, joilla on jokin seurakunnan palvelutehtävä (tekstin lukeminen, esirukous, laulaminen, soittaminen tai striimaus). Esirukouksessa muistetaan sairaita, heitä hoitavia ja kaikkia epidemiasta kärsiviä. Kaikessa noudatetaan erityistä hygieniaa näkyvällä tavalla.
  3. Tällainen messu on aito ja oikea ehtoollisjumalanpalvelus, jonka toimittaa pieni, enintään 10 hengen seurakunta Herran läsnäolossa ja hänen käskylleen kuuliaisena. Samalla he palvelevat niitä seurakuntalaisia, jotka osallistuvat messuun suoratoiston välityksellä. Näin myös muille seurakuntalaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua messuun hengellisesti ja kasvaa uskossa Kristukseen. Tällaista jumalanpalvelusta ei pidä ymmärtää ruudun edessä suoritetuksi ”esitykseksi”, ei myöskään luoda sellaista vaikutelmaa.
  4. Mikäli mahdollista, yhteysaterian ulottuvuutta voidaan vahvistaa visuaalisella toteutuksella. Esimerkiksi ehtoollisen jakamisen aikana kamera voidaan kääntää kohti alttaritaulua tai ehtoollismaljaa. Samalla voidaan lukea ääneen tai liittää kuvaruudulle ns. hengelliseen osallistumisen rukous tai muu sopiva rukous (ks. alla).
  5. Kirkkohallituksen Kirkon Jumalanpalvelus ja Yhteiskunta -osasto (KJY) valmistelee kiirastorstain ja pääsiäisen jumalanpalveluksia varten erityistä aineistoa.
  6. Ehtoollisen toimittaminen kiirastorstaina on suositeltavaa, mutta jos ehtoollista ei vietetä, jumalanpalvelus tulee kuitenkin toimittaa. Tällöin voidaan keskittyä kiirastorstain toiseen teemaan, jalkojen pesuun, joka palauttaa mieleen Vapahtajan käskyn palvella ja rakastaa toisia. Pääsiäisyön messussa ja pääsiäispäivinä ehtoollista voidaan viettää seurakunnan harkinnan mukaan.

Kirkkoherran johdolla kukin seurakunta soveltaa harkintansa mukaan yllä kuvattuja periaatteita.

Asianmukainen toteutustapa ei kuitenkaan ole se, että yksin papit toimittavat messun keskenään toisilleen, eikä varsinkaan toteutus, jossa papin ajatellaan kirkkotilassa konsekroivan ehtoollisen virtuaalisesti samalla, kun seurakuntalainen nauttii kotonaan leipää ja viiniä.

Sen sijaan kirkon perinteessä, myös eräissä reformaation kirkoissa, tunnetaan ehtoollisen nauttiminen hengellisellä tavalla (manducatio spiritualis). Ihminen, joka ei voi syystä tai toisesta tilapäisesti ottaa vastaan Kristuksen ruumista suullaan, kuitenkin kaipaa ehtoollista, tahtoo ottaa Kristuksen vastaan sydämellään, muistaa asetussanojen lupausta syntien anteeksi antamisesta ja siten nauttii sakramentin hengellisesti uskon vahvistumiseksi. ”Tämä on todellista hengellistä syömistä ja juomista” (Luther: Kirkon Babylonian vankeudesta). Myös minä olen joskus turvautunut tähän tapaan. Tällöin voidaan käyttää seuraavaa tai muuta sopivaa rukousta:

”Herra Jeesus, uskon, että olet läsnä sakramentissasi ja tahtoisin ottaa sinut siinä vastaan kuin juhlavieraan. Koska juuri nyt en voi, rukoilen sinua: tule silti luokseni Vapahtajana, syntien anteeksiantajana, lohduttajana. Tahdon seurata sinua, Jumalan Karitsa, minne ikinä minut vietkin, ja rakastaa sinua yli kaiken, ja lähimmäistäni niin kuin itseäni. Ole ylistetty, Herra Jeesus Kristus! Aamen.”

Tämä ohje koskee kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelusta sekä seurakunnan harkinnan mukaan myös pääsiäisyön messua ja 1. ja 2. pääsiäispäivän jumalanpalveluksia vuonna 2020.

Mikäli valtiovalta hyvistä syistä antaa ennen pääsiäistä uusia rajoituksia esimerkiksi kieltämällä yli 2 hengen tilaisuudet, tätä ohjetta ei pidä käyttää sellaisenaan.

Siinäkin tapauksessa Jumala löytää keinot tulla luoksemme. Ja me keinot, jolla kiitämme häntä ja vahvistamme yhteyttä toinen toiseemme.

Kuopiossa 25.3.2020

Jari Jolkkonen

 

Piispa Jari Jolkkosen kirje Kuopion hiippakunnan seurakuntien johtajille 24.3.2020

Hyvät kirkkoherrat, sijaiset ja hallintojohtajat,

Tähän kirjeeseen olemme tuomiokapitulissa koonneet muutamia uusia asioita, joista on tullut kyselyjä. Ajantasaisen tiedon ja ohjeiden jakamiseksi pidetään tämä viestiketju yllä. Informaatiotulvan välttämiseksi pidetään se tiiviinä, kuten tähänkin saakka.

Jumalanpalvelusten suoratoistot

Alustavat tiedot jumalanpalvelusten suoratoiston onnistumisesta sunnuntaina 22.3.2020 ovat olleet rohkaisevia. Seurakunnat ovat kyenneet toteuttamaan striimauksen omin voimavaroin. Olen tästä iloinen ja ylpeä. Myös osallistujamäärät ovat olleet korkeita, kun ne suhteutetaan jumalanpalveluksen kävijämäärään. Kiitän lämpimästi kaikkia kirkkoherroja siitä, että näin nopealla aikataululla suoratoisto on pystytty toteuttamaan. Pyydän ilmoittamaan minun ja hiippakuntadekaanin sähköpostiini erillisellä viestillä, mikäli joku seurakunta ei toimita striimausta ja tarvitsee tukea.

 

Yhteistyö maakuntalehtien kanssa

Savon Sanomien päätoimittajan Seppo Rönkön kanssa on sovittu, että Savon Sanomat pyrkii kokoamaan yhteen juttuun tiedot jumalanpalvelusten suorista lähetyksistä lehden levikkialueella, käytännössä Pohjois-Savossa. Lehti pyrkii tekemään listauksen linkkeineen niistä jumalanpalveluksista, joista suora lähetys tehdään. Juttu on tarkoitus julkaista vapaasti kaikkien luettavaksi ja jakaa se sosiaalisen median kanaviimme.

Pidän tätä johtavan maakuntalehden tarjousta myönteisenä kädenojennuksena. Se kertoo, että lehti arvostaa seurakuntien työtä ja tahtoo tukea jumalanpalvelusten välittämistä ihmisille. Pyydän, että Pohjois-Savon maakunnan seurakunnat ovat yhteydessä suoraan Savon Sanomien digipäällikköön Jussi Murtasaareen (jussi.murtasaari@savonsanomat.fi) ja ilmoittavat hänelle linkin, josta jumalanpalvelus näkyy.

Vastaava selvitys on vireillä Karjalaisen päätoimittajan kanssa. Hän selvittää asiaa.

 

Kasteen toimittaminen poikkeusoloissa

Pyhä kaste on keskeinen toimitus. Seurakuntien tulee huolehtia kasteiden toimittamisesta myös poikkeusolojen aikoina. Hätäkaste on tarkoitettu käytettäväksi sellaisia tilanteita varten, jossa lapsen pelätään kuolevan eikä paikalla ole pappia heti saatavissa toimittamaan kaste (KJ 2:13 §). Hätäkastetta ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi tämänkaltaisen pandemian synnyttämään tilanteeseen. Kasteperheiden osalta voidaan toimia seuraavilla tavoilla (suositusjärjestyksessä)

  1. Järjestetään kaste kirkossa tai seurakuntatalolla lähimpien omaisten kesken
  2. Sovitaan vanhempien kanssa kasteen järjestämisestä hieman myöhemmin
  3. Kastetaan kotona vanhempien ja kummien läsnä ollessa

Kaikissa tilanteissa luonnollisesti neuvotellaan vanhempien kanssa. Mikäli käytetään vaihtoehtoa 2, on hyvä pitää säännöllisesti yhteyttä vanhempiin, ettei kaste jää lopulta toimittamatta. Mikäli käytetään vaihtoehtoa 3, on kiinnitettävä erityistä huomiota myös työsuojeluun.

 

Hallinto

Hallituksen linjauksen mukaisesti kokoontumista koskevat lukumäärä ja -ikärajoitukset eivät koske kunnan luottamustehtävissä toimivia. Asiaa on selvitetty tässä kuntaliiton linkissä:

https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/koronavirus-ja-kunnan-toimielinten-kokoontuminen

Kirkkohallituksen linjauksen mukaisesti samaa periaatetta sovelletaan myös seurakuntien luottamushenkilöihin. Asiaa on selvitetty tässä kirkkohallituksen linkissä:

https://sakasti.fi/hallinto-ja-talous/hallinto-ja-talous-koronavirus-epidemian-aikana/

Seurakuntien neuvostot ja valtuustot voivat siten edelleen kokoontua. Niiden kokoontumiselle ei ole asetettu oikeudellisia rajoituksia. Seurakunnat voivat kuitenkin päättää oman työjärjestyksensä mukaisesti joko kokouksen tai yksittäisen asian siirtämisestä myöhempään ajankohtaan.

 

Työnkuvien muutokset

Työnantaja voi työnjohto- ja valvontaoikeutensa perusteella määrätä paikasta, jossa työ- ja virkatehtävät suoritetaan, ellei työsopimuksessa ole erikseen rajoitettu tätä työnantajan oikeutta. Työnantaja voi myös – tarvittaessa yksipuolisesti – tehdä töiden asianmukaisen järjestelyn kannalta tarpeellisia muutoksia tehtäviin ja järjestellä työtehtäviä ja -aikoja siten, että työt tulevat tehdyksi myös muuttuneissa olosuhteissa.

Muuttuneessa tilanteessa voi olla tarkoituksenmukaista arvioida, mihin poikkeusoloissa seurakuntien työntekijöitä erikseen tarvitaan.

Lomauttaminen on myös mahdollista. Sitä on kuitenkin käytettävä tässä kriisitilanteessa viimekätisenä vaihtoehtona, koska seurakunnan työntekijöiden panosta tarvitaan nyt ja koska mahdolliset taloudelliset vaikutukset tulevat viiveellä. Näin kannamme myös kokonaisyhteiskunnassa vastuuta kriisin hoitamisesta. Toisaalta työntekijöillä pitää olla nyt poikkeuksellisen joustava asenne kaikkeen mahdolliseen kirkkoherran tai muun esimiehen osoittamaan työhön.

Tarkempia tietoja löytyy Kirkon työnmarkkinalaitoksen sivuilta:

https://evl.fi/kirkontyomarkkinalaitos/tyonantajan-tyokaluja/ohjeita-tyonantajalle/koronavirus

Tartuntatautiin kuolleen hautaaminen

Kirkkoherra Mikko Lappalainen tiedusteli, kuinka toimia koronaan kuolleen vainajan hautaamiseksi. Hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen tähän jo vastasi. Terveydensuojeluasetuksen 40 §:n mukaan vainajan ruumis on haudattava viivytyksettä tiiviissä asianmukaisessa arkussa tai vastaavassa taikka tuhkattava krematoriossa. Arkkuun sijoitettu ruumis on haudattava maahan vähintään 150 senttimetrin syvyyteen. Samaa arkkuhautasijaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta.

Ruumis voidaan sijoittaa myös hautakammioon edellyttäen, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Hautakammioon saa haudata 2 momentissa mainittua aikaa lyhyemmin väliajoin edellyttäen, että kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy hautaamisen.

Terveydensuojeluasetuksen 41 §:ssä säädetään seuraavaa: ”Jos vainaja on sairastanut tarttuvaa tautia ja tartunnan vaara on edelleen olemassa, on vainajan kuolinsyyn selvittäjän ilmoitettava tästä ruumista käsittelevälle. Muualla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista. Ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa.”

Ruumiinkuljettamisesta valtioiden välillä säädetään erikseen.

Tässä vaiheessa koronavirukseen kuolleita ei ole vielä ilmoitettu hiippakunnan alueella. Vainajien käsittelyssä noudatetaan samaa huolellisuutta kuin aiemmin. Tartuntatautien osalta kuolinsyyn selvittäjän pitää terveydensuojeluasetuksen mukaan ilmoittaa ruumiin käsittelijälle vainajan sairastaneen tartuntatautia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sairaalasta ilmoitetaan vainajaa hakevalle hautaustoimistolle ja hautaustoimiston tulee ilmoittaa edelleen ruumishuoneelle, että vainaja sairasti tartuntatautia. AVI on toimivaltainen viranomainen antamaan tarkempia ohjeita. Selvitämme asiaa sen kanssa.

 

Tulevasta viikosta

Tähän mennessä lähetetyt ohjeet tullaan julkaisemaan tuomiokapitulin kotisivuilla.

Piispojen kesken neuvotellaan siitä, onko syytä antaa pääsiäisen viettoa koskevia valtakunnallisia suosituksia.

Kirkkohallitus pitää tänään tiistaina täysistunnon ja ilmoittaa päätöksistään erikseen.

Kuopion tuomiokapitulin kollegio pyrkii toimimaan normaalisti. Seuraava istunto pidetään torstaina 26.3.2020.

 

Lopuksi

Seurakunnan tarjoamalle diakonialle ja sielunhoidolle on kasvava tarve. Erityisesti tämä koskee riskiryhmään kuuluvia. On huolehdittava, että he saavat ruokaa ja lääkkeitä, eivätkä koe jäävänsä henkisesti tai hengellisesti yksin. Toisaalta heidän luokseen menemistä rajoitetaan voimakkaasti heidän suojelemisekseen. Tämä aiheuttaa vaikeasti ratkaistavia haasteita erityisesti seurakunnan diakoniatyölle. Niiden ratkaiseminen edellyttää hyvää yhteistyötä kunnan tai kaupungin viranomaisten kanssa. Hyviä esimerkkejä on saatu Helsingistä:

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingissa-on-kaynnistetty-laaja-yhteistyo-ikaantyneiden-auttamiseksi-poikkeusoloissa

Tiedän, että niitä löytyy myös omasta hiippakunnastamme. Rohkaisen teitä kaikin tavoin toimimaan luovasti, ettei kukaan koe jäävänsä yksin ja että jokainen tukea tarvitseva saa kaipaamansa avun.

Kiitän jo tähänastisista ponnisteluistanne näissä asioissa.

Toivotan rohkeutta, työniloa ja levollista mieltä Psalmin 27 sanoin: ”Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin?”

Kollegiaalisin terveisin,

Jari Jolkkonen

 

Piispojen tiedote hautaan siunaamisesta 18.3.2020

Piispat: Lähiomaiset voivat osallistua hautaan siunaamiseen

Kirkollisiin toimituksiin annettu kymmenen osallistujan enimmäismäärä on herättänyt paljon kysymyksiä. Erityisesti se on noussut esiin hautaan siunaamisten osalta. Tämä on ymmärrettävää, koska läheisen kuolema ja hautaan siunaaminen koskettavat surevia syvästi.

Osallistujarajoituksesta syntyi hämmennystä pitkälti siitä syystä, että valtion viranomaiset tulkitsivat kymmenen osallistujan rajaa 17.3. keskenään jossain määrin eri tavoin. Epäselvyyttä oli siitä, sovelletaanko kirkollisiin toimituksiin tartuntatautilakia vai kokoontumislakia ja mitä tästä poikkeusoloissa seuraa.

Asiaa on piispojen pyynnöstä käsitelty ministeriöiden kesken. Vallitsevaksi käsitykseksi on muodostunut, että kirkolla on asiassa mahdollisuus tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, kunhan peruslinja pienestä tilaisuudesta säilyy.

Tällä perusteella piispat tarkentavat 16.3. seurakunnille antamaansa ohjetta. Hautaan siunaamisissa voivat pastoraalisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka tämä ylittäisikin annetun 10 henkilön rajan. Muilta osin piispojen aiempi linjaus jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista on edelleen voimassa.

 

Yleislinjana on edelleen enintään 10 hengen tilaisuus

Yleisenä rajana pysyy edelleen rajoitus kymmeneen osanottajaan. Tämän peruste on vakava tartuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville. Piispat toivovat kaikkien ymmärrystä tälle tosiasialle.

Jos hautaan siunaamisesta muodostuu lähiomaisten siihen osallistuessa yli 10 hengen tilaisuus, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä välttämään tartuntariskiä esimerkiksi niin, että osallistujat ovat siunauskappelissa tai haudalla riittävän etäällä toisistaan. Luonnollisesti on selvää, ettei vähänkään hengitystieoireita saaneen henkilön tule osallistua siunaustilaisuuteen.

Muiden kirkollisten toimitusten osalta kukin piispa antaa hiippakunnassaan tarvittaessa yksittäistapauksissa ohjeita tässä kerrotun peruslinjan mukaisesti.

 

Yleisiä ohjeita piispa Jari Jolkkoselta (17.3.2020)

Hautaan siunaaminen: On vaikeaa kuvitella herkempää kysymystä kuin hautajaisten järjestämisen ja henkilörajoitusten yhteensovittaminen. Kaikki AVI:t antavat tänään määräyksen ”yli 10 hengen yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien” kieltämisestä. Toisaalta olisi kohtuutonta kieltää esimerkiksi surevaa leskeä ja lapsia osallistumasta puolisonsa ja vanhempansa hautaukseen. Hallitus on itse tehnyt poikkeuksia linjaamalla, että ikää ja henkilömäärää koskevat rajoitukset eivät koske esimerkiksi kunnan luottamushenkilöitä ja toimielimien kokouksia.

  • piispojen 16.3. ohjeessa antama henkilörajoitus (10 hlöä) perustuu valtioneuvoston suositukseen, josta AVI on tehnyt tänään määräyksen, siksi piispat eivät voi antaa hautajaisista nyt uusia ohjeita. Huom. ohjetta päivitetty 18.3.2020.
  • suosittelen mahdollisimman monen hautauksen siirtämistä tai haudalla siunaamista, mikäli mahdollista ja kylmätilat sen sallivat,
  • koska se ei kaikkien tapausten kohdalla ole mahdollista, en myöskään kiellä tapauskohtaista harkintaa, vaan suosittelen lukumäärän osalta terveen harkinnan käyttämistä eri tilanteissa,
  • muistotilaisuus on omaisten järjestämä, ei ole estettä sellaisen järjestämiselle seurakunnan tiloissa,
  • mikäli kylmätilat loppuvat, voidaan tässä tilanteessa poikkeuksellisesti ja painavista syistä käyttää tuhkausta ennen hautaan siunaamista,

Jumalanpalveluksen toimittaminen ja striimaus: Piispojen ohjeen mukaan jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon hengellisen elämän sydän ja kuuluvat seurakunnan lakisääteisiin tehtäviin: ”Piispat ovat yhdessä sopineet, että jumalanpalvelukset pidetään sanajumalanpalveluksina jokaisessa seurakunnassa siten, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat. Jumalanpalvelukset striimataan ja lähetetään internetissä kussakin seurakunnassa käytettävissä olevin keinoin. Jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu etäyhteyksin niihin osallistuvista.” Sen johdosta:

  • jumalanpalvelus tulee toimittaa jokaisessa seurakunnassa. Tämä oli tietoinen linjaus, joka perustuu kirkkolakiin, jatkuvan rukouksen hengelliseen symbolimerkitykseen ja evankeliumin lupaukseen: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimissäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt. 18:20),
  • striimaus (tms) toimitetaan omien mahdollisuuksien ja voimavarojen mukaisesti, lähetän tästä vinkkejä myöhemmin,
  • mikäli tällä aikataululla pienessä seurakunnassa ei ehditä toteuttaa minkäänlaista striimausta, on silti tärkeää järjestää jumalanpalvelus,
  • kirkon mahdollisesta aukiolosta päättää jokainen seurakunta itse ja vapaasti, siinä ei ole kyse laissa mainitun yleisötilaisuuden järjestämisestä, vaan keskustelu- ja hiljentymismahdollisuuden tarjoamisesta.

 

Seurakuntien hallinto

  • kirkkoneuvostojen ja -valtuustojen ei-välttämättömiä kokouksia voidaan harkinnan mukaan siirtää pääsiäisen jälkeiseen aikaan,
  • kirkkoneuvosto ja -valtuusto voivat kokoontua,  koska ne kirkkolain mukaan johtavat seurakunnan toimintaa, eikä hallituksen linjauksen mukaisesti julkisyhteisön luottamushenkilöihin sovelleta kokoontumis-, tai ikärajoituksia,
  • kirkkoneuvoston kokousta ei nykylainsäädännön mukaan ole mahdollista järjestää verkkokokouksena,
  • tässä vaiheessa en katso välttämättömäksi perua kirkkovaltuustojen kokouksia, jos kokous katsotaan tärkeäksi,
  • kirkkohallitus tullee ensi tiistain täysistunnossa käsittelemään sitä, ottaako se käyttöön KL 25 luvussa mainitut poikkeusoloja koskevat toimivaltuuksien muutokset, tästä informoidaan myöhemmin,
  • mikäli toimivaltuuksia delegoidaan valtuustolta neuvostolle, on tärkeää, että näin syntyviä satunnaisia enemmistöjä ei käytetä väärin esimerkiksi seurakuntaliitosten kaltaisten isojen asioiden ratkaisemiseen,
  • seurakunnissa on pyrittävä jatkamaan tulevan vuoden TTS:n suunnittelua poikkeusoloista huolimatta.

 

Pääsiäisen vietto

Pääsiäinen on kristittyjen tärkein juhla. Luterilaisille kiirastorstain viettoon liittyy ehtoollinen, ortodokseille pääsiäisyön liturgia on vuoden tärkein tapahtuma. Siksi sen viettämiseen mahdollisesti liittyvät rajoitukset ovat iso, periaatteellinen ja ekumeeninen kysymys. Tässä vaiheessa kehotan varautumaan pääsiäiseen niin, että kiirastorstaina voidaan toimittaa ehtoollinen ja paikalla olevat seurakunnan työntekijät (enintään 10 henkilöä) jakavat ehtoollisen toisilleen ja muut osallistuvat striimauksen kautta.

 

Diakonia: 

  • laitosvierailut ikäihmisten ja muihin riskiryhmiin kuuluvien palvelukodeissa on kielletty, syntymäpäivävierailuista ja muista ei-välttämättömistä käynneistä on syytä väliaikaisesti luopua,
  • yhtäältä on suojeltava riskiryhmään kuuluvia koronavirukselta ja noudatettava huolellista hygieniaa, toisaalta vanhuksia ja perussairastavia ei voi jättää ilman ruokaa, lääkkeitä ja muuta elämää ja toivoa ylläpitävää huoltoa,
  • diakoniatyöntekijöiden kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa.

 

Yli 70-vuotiaat papin viransijaiset: varsinkin yksipappisissa seurakunnissa saattaa tällä hetkellä toimia papin lomasijaisena väliaikaisesti 70 vuotta täyttäneitä pappeja.

  • valtioneuvoston ohjeen nojalla heillä on halutessaan mahdollisuus jättäytyä pois tehtävistä ja tässä tapauksessa uuden sijaisen löytämiseksi kannattaa ottaa yhteyttä notaari Janne Bovellaniin. Uuden käytännön mukaisesti notaarilla on oikeus tehdä virkamiespäätöksellä alle kahden kuukauden viranhoitomääräyksiä.

 

Piispojen ohje seurakunnille 16.3.2020, päivitetty klo 18.55

Piispat: Jumalanpalvelukset jatkuvat, mutta ne toimitetaan ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa

Ihmisten huoli koronaviruksen leviämisestä kasvaa päivä päivältä. Kirkon tehtävä tässä tilanteessa on olla ihmisten rinnalla ja välittää uskon ja toivon sanomaa. Vaikeinakin aikoina, ja ennen kaikkea silloin, kirkko jatkaa rukousta kansan ja koko maailman puolesta. Käytännön toimintaa sopeutetaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon hengellisen elämän sydän. Kirkkolain 4. luvun 1 §:n mukaan ne kuuluvat seurakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Tässä tartuntatautitilanteessa ja valtioneuvoston 16.3. päättämien uusien rajoitusten pohjalta on selvää, että säännöksiä on nyt sovellettava ajatellen erityisesti kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Piispat ovat yhdessä sopineet, että jumalanpalvelukset pidetään sanajumalanpalveluksina jokaisessa seurakunnassa siten, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat. Jumalanpalvelukset striimataan ja lähetetään internetissä kussakin seurakunnassa käytettävissä olevin keinoin. Jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu etäyhteyksin niihin osallistuvista.

Piispat suosittelevat, että jokaisen seurakunnan pääkirkko on auki edellä mainitun jumalanpalveluksen jälkeen hiljentymistä ja yksityistä rukousta varten. Paikalla on pappi tai muu seurakunnan työntekijä keskustelua ja sielunhoitoa varten. Kyseessä ei ole yleisötilaisuus, mutta kirkko on auki. Hiljentymisen ja rukouksen mahdollistaminen kirkkotilassa on piispojen mukaan kansakunnan kriisinkestävyyden kannalta tärkeä asia.

Kirkolliset toimitukset hoidetaan poikkeusjärjestelyin. Yhdessä perheiden ja omaisten kanssa sopien kirkollisissa toimituksissa voi olla paikalla enintään 10 ihmistä. Haudalla tapahtuvaa siunaamista myös suositaan. Kun hautaansiunaamistilaisuudetkin ovat nyt näin pieniä, voidaan harkita myös sitä, että muistotilaisuus järjestetään suurempana tilaisuutena myöhemmin koronatilanteen rauhoituttua.

Muu seurakuntien normaali viikkotoiminta keskeytetään toistaiseksi, mutta siirretään verkossa tapahtuvaksi aina kuin se on mahdollista.
Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa on tärkeää, että seurakunnat välittävät toivon ja luottamuksen sanomaa. Monet ovat huolissaan ja kaipaavat sielunhoitoa, kuunteluapua ja lohtua. Piispat rohkaisevat seurakuntien työntekijöitä käyttämään kaikkia etäyhteydet mahdollistavia työtapoja tässä työssä.
Piispat kehottavat nyt seurakuntia ja kristittyjä rukoilemaan erityisesti sairaiden ja sairastumista pelkäävien puolesta.

Kirkossa muistetaan esirukouksessa erityisesti terveydenhoitohenkilökuntaa ja muita kriisin keskellä vastuuta kantavia. Kirkon pysyvänä rukousaiheena on myös tasavallan presidentti, eduskunta ja maan hallitus sekä muut päättäjät. Kirkon esirukous ei kuitenkaan tunnusta rajoja, vaan sulkee sisäänsä kaikki maat ja kansat tämän ajankohtaisen globaalin koronatilanteen keskellä.

Kirkkoa tarvitaan nyt. Vaikka joudumme sulkemaan tiloja ja toimintoja, silmien, korvien ja sydänten on oltava sitäkin enemmän auki. Tasavallan presidentin kehotuksen mukaisesti meidän on syytä lisätä henkistä läheisyyttä, vaikka fyysistä etäisyyttä joudutaankin kasvattamaan.
Rohkaiskoon meitä kaikkia Jumalan sana:
”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.” (Psalmi 23: 4)

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat:
Tapio Luoma, arkkipiispa

Simo Peura, Lapuan piispa

Matti Repo, Tampereen piispa

Seppo Häkkinen, Mikkelin piispa

Kaarlo Kalliala, Turun arkkihiippakunnan piispa

Jari Jolkkonen, Kuopion piispa

Teemu Laajasalo, Helsingin piispa

Jukka Keskitalo, Oulun piispa

Kaisamari Hintikka, Espoon piispa

Bo-Göran Åstrand, Porvoon piispa

 

Piispa Jari Jolkkosen kirje seurakunnille 16.3.2020

Kuopion hiippakunnan seurakunnille ja kirkkoherroille

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseen liittyviä ohjeita nro 2 Kuopion hiippakunnassa

 

Kuopion hiippakunnan seurakunnille on lähetetty 13.3.2020 ensimmäinen koronaviruksen leviämisen hillitsemiseen liittyvä ohje. Tällä kirjeellä täydennetään näitä ohjeita seuraavasti:

  1. Aluehallintovirastot ovat antaneet tartuntatautilain 58 §:n nojalla 13.3.2020 määräyksen yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Päätös on voimassa kuukauden. Saatan päätöksen seurakuntien tietoon. Itä-Suomen AVI:n päätös löytyy tästä.

IS-Avin päätös koskee Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluetta, Kainuun aluetta koskee Pohjois-Suomen AVI:n tekemä vastaava päätös. Päätös merkitsee hallituksen suosituksen tulemista sitovaksi määräykseksi AVI:n alueella. Tästä ei aiheudu seurakunnille muutoksia, sillä jo 13.3. lähettämässäni kirjeessä pyydetään siirtämään/peruuttamaan yli 500 hengen tilaisuudet. Seurakuntien osalta tämä tarkoittaa lähinnä mahdollisten konfirmaatioiden siirtämistä ja suurien konserttien siirtämistä tai perumista.

  1. Seurakuntalaisia on hyvä ohjata toimimaan niin, että riskiryhmään kuuluvia (erityisesti ikäihmiset, monisairaat, flunssaoireita potevat) rohkaistaan osallistumaan jumalanpalvelukseen virtuaalisesti television, radion, tietokoneen tai älypuhelimen välityksellä. Seurakuntien viesti ei saisi olla kielteinen ”et saa tulla kirkkoon”, vaan myönteinen ”voit osallistua jumalanpalvelukseen etäyhteyden kautta”.
  2. Saatan seurakuntien tietoon piispojen 16.3.2020 antaman yhteisen ohjeen kirkkomme seurakunnille. Siinä on otettu huomioon hallituksen 16.3. tekemät uudet linjaukset.

Rohkaisen vielä kerran seurakuntia etsimään uusia ja luovia tapoja hoitaa omaa hengellistä perustehtäväänsä (KL 4:1 §) poikkeusoloissa. Terveysviranomaisten ohjeita on noudatettava kaikissa tilanteissa. Toisaalta tämänkaltaisessa häiriötilanteessa seurakuntien ei pidä lähteä kilpailemaan ohjeiden jyrkkyydessä eikä jättää ihmisiä yksin, vaan pyrkiä oikea-aikaisiin ja oikein mitoitettuihin toimiin. Organisaation kriisinsietokyky mitataan siinä, kuinka hyvin se pystyy hoitamaan omaa normaalia perustehtäväänsä poikkeavissa olosuhteissa. Tämä koskee myös seurakuntaa, jolta ihmiset odottavat nyt tukea, rohkaisua ja huolenpitoa. Siihen meillä on kirkkona mitä parhaimmat eväät. Jumala itse lupaa: ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon”.

 

Kuopiossa 16.3.2020

 

Piispa Jari Jolkkosen kirje seurakunnille 13.3.2020

Kuopion hiippakunnan seurakunnille ja kirkkoherroille

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseen liittyviä ohjeita Kuopion hiippakunnassa

 

Kuopion hiippakunnan seurakunnissa on varauduttu monin tavoin koronaviruksen aiheuttamaan tilanteeseen. Tärkeimmät henkilökohtaiset varotoimet ovat yleisessä tiedossa: pestään käsiä, vältetään kättelyä, huolehditaan aivastamis- ja yskimishygieniasta ja sairastetaan kotona.

Tuomiokapituli keskusteli istunnossaan torstaina 12.3.2020 tilanteen seurauksista seurakuntien työhön. Myöhemmin samana päivänä Valtioneuvosto antoi koronaviruksen leviämisen hillitsemiseen liittyviä valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia.

Valtioneuvoston suositukset ja terveysviranomaisten antamat ohjeet ovat ensisijaisia. Niitä tulee seurata ja niiden mukaan toimia kaikissa tilanteissa. Valtioneuvoston 12.3. antama ohje löytyy täältä.

Kirkkohallitus on käsitellyt asiaa yleiskirjeessään 9/2020 sekä 12.3 antamassaan asiakirjassa ”Koronavirus: kirkon varautuminen”. Kirkkohallituksen ohjeet löytyvät täältä.

Edellä olevien ohjeiden lisäksi kehotan Kuopion hiippakunnan seurakuntia ottamaan toiminnassaan huomioon seuraavat näkökohdat:

  1. Seurakuntien tulee varautua hoitamaan jumalanpalvelukset, kirkon pyhät toimitukset ja muut lakisääteiset tehtävät kaikissa olosuhteissa. Paikallista harkintaa tulee käyttää ei-välttämättömien seurakunnan kokoontumisten järjestämisessä.
  2. Jumalanpalvelukset järjestetään jatkossakin, mutta niissä tulee minimoida mahdolliset tartuntariskit. Ehtoollisen vietossa noudatetaan erityistä hygieniaa kirkkohallituksen ohjeiden pohjalta.
  3. Kirkollisten toimitusten toteutuminen turvataan. Riskiarvion pohjalta voidaan harkita esimerkiksi toimitusten siirtämistä, vierasmäärän rajoittamista yhdessä omaisten kanssa tai muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
  4. Valtioneuvosto on pyytänyt kiinnittämään erityistä huomiota riskiryhmien, kuten vanhusten ja sairaiden suojelemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi laitoshartauksista on pääsääntöisesti syytä väliaikaisesti luopua. Kuitenkin on tärkeää säilyttää valmius ja mahdollisuus yksityisehtoollisiin. Sopivin tavoin on huolehdittava siitä, että vanhukset ja sairaat eivät koe jäävänsä yksin.
  5. Valtioneuvoston ohjeen mukaisesti kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet peruutetaan. Muiden seurakunta- ja harrastetilaisuuksien perumisessa käytetään paikallista harkintaa.
  6. Koronavirukseen liittyvät tilanteet ja niistä viestiminen ovat kriisiviestintää, josta vastaa seurakunnassa kirkkoherra.
  7. Etätyötä tulee suosia, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat. Työntekijän on sovittava asiasta seurakunnassa esimiesten kanssa.
  8. Muista kuin välttämättömistä työmatkoista on syytä luopua.
  9. Muista kuin välttämättömistä työyhteisön sisäisistä kokouksista on syytä väliaikaisesti luopua. Työyhteisön yhteydenpidossa hyödynnetään mahdollisimman paljon etäkokouksia ja sähköisiä työvälineitä.
  10. Työntekijöiden tulee varautua siihen, että työtehtävät määritellään hetkellisesti uudelleen ja resurssit suunnataan seurakunnan esimiesten ohjeiden mukaisesti seurakuntalaisia palvelevaan työhön.
  11. ”Seurakunnan tulee varautua henkisen huollon tarjoamiseen kriisitilanteissa. Tuomiokapituli johtaa ja valvoo hiippakunnan seurakuntien ja seurakuntayhtymien varautumista.” (KL 25:15 a §) Kuopion tuomiokapitulissa seurakuntien yhteyshenkilönä koronavirusasioissa toimii hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen (hakkinen@evl.fi; 0447050607).

Alustavan arvion mukaan häiriötilanne tulee kestämään noin kaksi kuukautta. Seurakuntien rippikoulujen suunnittelussa on syytä varautua siihenkin mahdollisuuteen, että koronaepidemian huippu saavutetaan kesäkuussa.

Koronavirus on syytä ottaa vakavasti kaikessa seurakunnan toiminnan suunnittelussa. Se ei kuitenkaan voi tarkoittaa seurakunnan sulkemista ja ihmisten jättämistä yksin. Ensimmäiset kristityt opittiin tuntemaan myötätunnosta ja uhrautuvasta rakkaudesta kaikkia sairaita ja kärsiviä kohtaan. Koronavirus kuormittaa henkisesti monin tavoin karanteenissa tai sairaana olevia, mutta myös lapsia ja vanhuksia, jotka seuraavat huolestuneina epidemian kehittymistä. Siksi seurakunnissa on hyvä tukea ja rohkaista ihmisiä kaikilla sopivilla tavoilla – myös uusilla ja luovilla – katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen. ”Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen” (2. Tim. 1: 7).

 

Kuopiossa 13.3.2020