Rahat vähissä- haetaanko seurakuntamme hankkeeseen EU-tukea?19.6.2017 09:44


Olen kuullut, ettei seurakunnille myönnetä EU-tukea. Olen kuullut, että EU-hankkeet ovat työläitä. Olen kuullut, että EU-hankkeet vievät paljon aikaa.”

Ennakkoluuloja ja huhuja hankkeista ja hankkeiden vierestä liikkuu paljon. Tosiasia on se, että myös seurakuntien on syytä kiinnostua hanketoiminnasta ja avustusten hakemisesta!
 
EU-hankeita on voitu hakea ja toteuttaa Suomen EU:hun liittymisestä 1995 lähtien ja seurakunnat ovat hakijoina yhdenvertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Seurakuntien varakkuus tai Kirkkohallituksen niille myöntämä avustus ei ole esteenä hakemiselle. Lähtökohtaisesti hakijana seurakunnan, kuten minkä tahansa muunkin hakijatahonkin on kuitenkin kyettävä kustantamaan hanke ensin omilla varoilla. Tuki maksetaan jälkikäteen. EU-hankkeen rahoittamisessa pääsääntö on hakea myönnettyä tukea toteutuneille kustannuksille, hakemuksesta rahoittaja voi myöntää myös ennakkoa. Olennaista on hankkeen sisältö, ei hakija.
 
Toiseksi. EU-hankkeiden hakemiseen ja niiden toteuttamiseen on saatavilla opastusta ja neuvontantajia. Jokaisen ei tarvitse lähteä projektiin vain omiin taitoihinsa turvaten. Kun hankkeita on tehty Suomessakin jo yli 20 vuotta, on asiantuntijoille karttunut kokemusta jo laajalti.
Hankeneuvojan käyttöä ehkä pidetään kalliina, moni ehkä edelleen ajattelee, että – kyllähän me tuo itsekin osataan. Viisasta oli kuitenkin pohtia realistisesti oman organisaation taitoja, resursseja ja ajankäyttöä. Usein ulkopuolinen kokenut hankehakija osaisi välttää yleiset virheet, tehdä hyväksyttävän hakemuksen ja hän ehkä kykenee lukemaan viranomaiskieltä niin, että hankkeen omistajatoteuttaja pysyy toteutuksessaan rahoituspäätöksen raameissa.
 
EU-hankkeeseen kannattaa ryhtyä. Joko itsetoimien tai avusteisesti. Aina kokemus karttuu. Mikäli rahoituspäätöksellä tulee tukea hankkeelle, kantaa tehty työ kyllä hedelmää.
 
Hankkeen elinkaari:
1) lyhyt kuvaus mikä on tarve, kuka tekee, kustannusarvio ja käytettävä aika.
2) Hankeidean kanssa rahoittajan luokse
3) rahoittaja arvio hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta
4) hankehakemus
5) rahoituspäätös
6) hankkeen toteuttaminen voi alkaa kohdan 5) jälkeen
7) maksatushakemus 4 krt / vuosi
8) loppumaksatus ja -raportti
 
Hankehakemuksen kirjoittamiseen tulee varata aikaa. Kokenut toimija saa hakemuksen aikaiseksi nopeastikin, kokematon oppii tehdessään. Keskeneräiselle hakemuksellekin voi pyytää apua ja neuvoja. Kysyvälle vastataan, yliyrittäminen saattaa tehdä hankkeelle enemmän hallaa kuin viedä perille.
Hankkeen alueellisia rahoittajia ovat maakuntaliitot, ELY-keskukset ja Leader-toimintaryhmät. Onnea matkaan. Matkan rasitusten jälkeen on perille pääseminen palkitsevaa.
 
Hankekoordinaattori Juha Välilä
www. valilat.fi
 


Kirjoitus liittyy aiheisiin: EU-hanke rahoitus seurakunta

Ilmoita asiattomasta kirjoituksesta tai kommentista.

Kommentoi kirjoitusta
*

*

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.