Kuopion tuomiokapituli ei pidä Kuopion keskustan seurakuntien liitoshanketta tarkoituksenmukaisena. Tuomiokapituli päätti 10.6.2021 pitämässään istunnossa palauttaa aloitteen niiden tekijöille. Tämä merkitsee, että liitoshanke ei toteudu esitetyssä muodossa. Päätös oli yksimielinen.
Kuopion seurakuntayhtymään kuuluvista kuudesta seurakunnasta Männistön seurakunta, Puijon seurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta tekivät aloitteen neljän seurakunnan yhdistämiseksi siten, että keskustan alueelle olisi luotu suurseurakunta yhdistämällä nykyiset Puijon, Männistön ja Alavan seurakunnat sekä Tuomiokirkkoseurakunta. Neljänneksi kaavailtu Alavan seurakunta vastusti hanketta.
Tuomiokapituli katsoo, että aloite ei ole tarkoituksenmukainen toiminnallisilla, hallinnollisilla ja taloudellisilla perusteilla.
Lokakuussa 2019 tehdyssä valtuustoaloitteessa hanketta perusteltiin seurakuntayhtymän huonolla taloustilanteella.
Tuomiokapitulin selvityksen mukaan seurakuntayhtymän talous on hyvässä kunnossa. Yhtymän tilinpäätös on reilusti ylijäämäinen, vuosikatteella on pystytty kattamaan poistot, maksuvalmius on erinomainen ja kirkollisveroprosentti on vuodesta 2011 ollut maltillinen (1,5 %). Seurakuntayhtymän verotuotot ja valtionrahoitusosuus eivät ole pitkällä aikavälillä tarkasteltuna merkittävästi laskeneet vaikka seurakuntalaisten määrä on vähentynyt. Seurakuntayhtymän talous oli 3,36 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2020 ja 1,85 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2019. Kahdeksan edellisen vuoden aikana yhtymä on tehnyt kuusi kertaa ylijäämäisen tilipäätöksen.
Kirkkohallitus on määritellyt erityiset puuttumiskynnykset, jotka paljastavat, jos seurakunta ei kykene hoitamaan tehtäviään asianmukaisesti. Puuttumiskynnysten taloudellisilla, hallinnollisilla ja toiminnallisilla mittareilla ei ole perusteita yhdistää Kuopion seurakuntia aloitteissa esitetyllä tavalla.
Alavan seurakunnan kannalta hanke olisi merkinnyt pakkoliitosta. Koska Alavan seurakunta on hoitanut toimintansa, taloutensa ja hallintonsa asianmukaisesti, sen liittämiselle vastoin seurakunnan omaa tahtoa ei ole riittäviä kirkko-oikeudellisia perusteita. Siksi sen tahtoa säilyä itsenäisenä tulee kunnioittaa.
Myös Männistön seurakunta, Puijon seurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta ovat hoitaneet kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetyt seurakunnan tehtävät sekä taloutensa ja hallintonsa asianmukaisesti.
Toteutuessaan muutos vähentäisi merkittävästi luottamushenkilöinä toimivien seurakuntalaisten määrää (84 -> 46). Tämä olisi omiaan heikentämään seurakuntalaisten osallisuutta, lähidemokratiaa ja vaikutusmahdollisuuksia oman seurakunnan asioihin. Tällainen kehityskulku näyttäisi ongelmalliselta, varsinkin kun otetaan huomioon, että viime vuosina seurakuntalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia on pyritty päinvastoin vahvistamaan.
Tuomiokapitulin selvityksen mukaan seurakuntayhtymässä joudutaan tulevaisuudessa etsimään säästöjä, mutta aloitteessa tai sen liitteissä ei ole osoitettu, miten säästöjä saavutettaisiin seurakuntarakennetta muuttamalla.
Rakennemuutos ei poistaisi sitä tosiasiaa, että säästöjä olisi saatava kiinteistömassaa vähentämällä. Olennainen säästöpotentiaali sisältyy kiinteistökulujen vähentämiseen. Tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, miten seurakuntayhtymä kykenee vähentämään kiinteistökuluja.
Tuomiokapituli katsoo, että seurakuntayhtymässä olisi tehtävä nykyistä selkeämpi kiinteistöstrategia, joka perustuu huolelliseen kiinteistöjen käytön kartoittamiseen ja tarpeen arviointiin.
Tuomiokapituli pitää mahdollisena, että seurakuntayhtymässä ja sen seurakunnissa joudutaan tulevaisuudessa vähentämään työntekijöiden määrää seurakuntarakenteista riippumatta.
Kuopion tuomiokapituli perehtyi hankkeeseen pitämällä aiheesta kaksi seminaaria ja pyytämällä seurakuntayhtymältä lisäselvityksiä muun muassa talouden ja kiinteistöjen tunnusluvuista. Lisäksi Kallaveden, Järvi-Kuopion ja Alavan seurakunnilta pyydettiin erilliset lausunnot lopullisesta aloitteesta.
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen toteaa:
”Kun aloite ei ollut yksimielinen, myös tuomiokapitulin päätös voi olla yksille helpotuksen ja toisille harmituksen aihe. Päätös on kuitenkin syntynyt huolellisen perehtymisen ja analyysin pohjalta. Hyvä puoli asiassa on se, että seurakuntayhtymä ja sen seurakunnat ovat hoitaneet tehtävänsä hyvin.”
Piispa Jari Jolkkonen aikoo kutsua elokuussa Kuopion seurakuntien kirkkoherrat ja luottamushenkilöjohdon keskustelemaan Kuopion seurakuntien rakenteen kehittämisestä.
Linkki Kuopion tuomiokapitulin päätökseen
Lisätietoja: lakimiesasessori Riikka Ryökäs (riikka.ryokas@evl.fi; puh. 0447050605).