Kuopion hiippakunnassa alkaa diakonian kehittäjäkumppanitoiminta. Kehittäjäkumppanit ovat diakoniatyöntekijöitä, jotka ovat koulutuksessa saaneet työkaluja ja viitekehyksiä vertaiskehittämiseen ja muutosprosessien edistämiseen.
Kirkkojärjestyksen sanoitus on vahvempi kuin yleensä muistetaankaan: ”Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta” (KJ 3:4). Diakonia on kaikkien seurakuntalaisten, ei vain siihen erityisesti koulutettujen työntekijöiden tehtävä.
Diakonia on useimmille syy pysyä kirkon jäsenenä, laajalti arvostettua ja vahvasti evankeliumin ytimessä. Diakonian 2000-vuotinen historia on vahva tuki työlle, mutta samalla sen pitkät perinteet haastavat kysymään: mitä diakoniatyö on 2020-luvulla? Mitä diakonia haastaa tekemään ja jättämään tekemättä erityisesti Itä-Suomessa, tällä paikkakunnalla, näiden ihmisten todellisuuksissa? Miten diakonian ydin haastaa meitä elämään todeksi Kristuksen esimerkkiä?
Diakoniatyö, siinä missä mikä tahansa työ, kaipaa aika ajoin tarkempaa arviointia ja uudistumista. Muutos voi olla vanhasta luopumista, uuden opettelua, korjausliikkeitä, kokeiluja ja yhteistyöverkoston uudelleentarkastelua. Oman työn ”tutkimisessa” on välillä hyvä olla mukana myös ulkopuolista tukea.
Tätä kaikkea varten Kuopion hiippakunnassa on koulutettu diakonian kehittäjäkumppaneita. Kouluttajana toimineen Kirkkopalvelujen diakoniajohtaja Seppo Sulkon avulla kehittäjäkumppanit saivat työkaluja ja viitekehyksiä vertaiskehittämiseen ja muutosprosessien edistämiseen.
Kehittäjäkumppanit ovat sparraajia ja kanssakulkijoita seurakuntien diakoniatyöntekijöille. Sparraus on toisaalta ulkopuolelta tulevaa tukea, jossa kysytään hyviä kysymyksiä, pohditaan työtä yhdessä ja vahvistetaan uuden syntymistä. Toisaalta se on jakamista vertaistuen hengessä. Kaikki vertaiskehittäjät ovat seurakunnissa toimivia diakoniatyöntekijöitä.
Kehittäjäkumppanuus perustuu pääosin kokeilemalla kehittämiseen. Liikkeelle lähdetään nykytilanteen arvioinnilla ja tutkitan yhdessä muutoskohteita: mitä pitäisi parantaa, muuttaa tai kehittää? Tähän muutostarpeeseen ideoidaan käytännön ratkaisuja. Seuraava askel on idean vieminen käytäntöön ja rohkea kokeilu. Käytännön kokeilu onnistuu, kun se valmistellaan hyvin ja luodaan tarkoituksenmukainen yhteistyöverkosto. Kolmas askel on palautteen kerääminen ja siitä oppiminen: missä onnistuimme ja mihin suuntaan kuljemme jatkossa? Miten koettu hyvä juurtuu pysyväksi käytännöksi?
Kehittäjäkumppanuusprosessin kesto määritellään kehittäjäkumppanin ja seurakunnan välillä. Prosessi sisältää valmistautumisen, kartoituksen, nykytilanteen arvioinnin, kehittämisen tuen ja päätösarvioinnin. Yleensä prosessiin on hyvä varata ainakin puoli vuotta.
Diakonian kehittäjäkumppanien yhteystiedot löydät hiippakunnan nettisivuilta www.kuopionhiippakunta.fi kohdasta Yhteystiedot > Konsultit ja ohjaajat > Diakonian kehittäjäkumppanit.
Lisätietoja:
diakoniajohtaja Seppo Sulkko, seppo.sulkko@kirkkopalvelut.fi tai 0400 655932
hiippakuntasihteeri Kati Jansa, kati.jansa@evl.fi tai 044 7050 608