Piispantarkastuksilla on pitkä perinne kirkon 850-vuotisessa historiassa. Niitä on toimitettu Suomessa jo noin 600 vuoden ajan. Piispantarkastus on yksi tehokas tapa hoitaa piispan kaitsentatehtävää. Piispantarkastukset ovat nykyään luonteeltaan kehityskeskusteluja ja tilannekartoitusta. Tarkastuksen yhteydessä piispa neuvottelee seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa sekä tapaa seurakuntalaisia. Neuvottelussa käsitellään seurakunnan toiminnan painopisteitä ja työn kehittämistä sekä hallintoa ja taloutta.

Piispantarkastusta varten seurakunta laatii kertomuksen, jossa on tietoa seurakunnan toiminnasta ja taloudesta. Piispantarkastukseen liittyvässä hallinnon ja talouden tarkastuksessa tarkastetaan seurakunnan kirkonkirjat, arkisto, hallinto, omaisuus ja taloudenhoito. Sen toimittavat ennakkoon asessori ja lääninrovasti. Lisäksi suurimmissa seurakunnissa hiippakuntasihteerit pitävät ennen varsinaista tarkastusta ns. seurakuntatyön neuvottelun.


Piispantarkastuksessa piispaa avustavat yleensä pappisasessori, lääninrovasti ja notaari sekä hiippakuntasihteeristö.


Piispantarkastuksen ohjelmaan kuulu tavallisesti yhteistyöneuvotteluja kaupungin/kunnan ja muiden seurakunnan yhteistyökumppaneiden kanssa, vierailuja paikkakunnan kouluihin sekä mahdollisuuksien mukaan joillekin työpaikoille. Piispantarkastus päättyy sunnuntaina messuun ja yleiseen piispantarkastukseen kirkossa.

Tarkastettavia seurakuntia Kuopion hiippakunnassa on tällä hetkellä 55. Tarkastuksia pidetään vuosittain noin 8 seurakunnassa.