Piispa

Piispan tervehdykset

 

 
LOHDUTUKSEN JA TOIVON PÄÄSIÄINEN

Paksun hangen päällä hiihtäessä tuntuu käsittämättömältä ajatella, että tämä lumi on pian sulanut pois. Vielä ihmeellisemmältä tuntuu, että kylmän, elottoman ja lohduttoman lumikuorman alla sykkii uusi elämä. Se puskee vahvana esille ja puhkeaa kauniina kukkaan, kun kevään auringon valo ja lämpö sen herättävät.
Martti Luther lausui: ”Meidän Herramme ei ole kirjoittanut ylösnousemuksen lupausta vain kirjoihin, vaan jokaiseen kevään lehteen.”
Vuodenajat vaihtelevat luonnon ohella myös ihmisen mielessä. Elämä annostelee meille alakulon, kuolemanpelon tai yksinjäämisen kokemuksia eri mitalla. Joku selviää vähemmällä, toisella ne ovat aina seurana, mutta ilman niiden kanssa kamppailua ei taida kukaan selvitä.
Pääsiäisen kertomus julistaa sekä ristiä että ylösnousemusta.
Risti kertoo lohdutuksesta. Kristus tuntee kipusi ja kärsimyksesi. ”Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan” (Hepr. 2:18). Kristityt uskovat lohdutuksen ja myötätunnon Jumalaan. Samalla risti paljastaa ihmisluontoon kätkeytyvän raadollisuuden. Silloin uhria lyötiin kepeillä ja ruoskilla, nykyisin haavoitetaan sanoin ja somessa.
Ylösnousemus julistaa uuden elämän toivoa. Se on kristityn avoimuutta Jumalan tulevaisuudelle. Se kuuluttaa iloviestiä: kuolema on kukistettu, synti sovitettu ja paha voitettu. Kristuksen voitto on myös sinun voittosi!
Kevät on täynnä hiljaisia merkkejä ylösnousemuksesta. Jokainen pajunkissa ja kevään lehti vihjaa: elämä voittaa kuoleman. Raamatun kertomus ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisestä kuuluttaa samaa toivoa suorin sanoin ja selvin sävelin: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti! Ja haudoissa oleville elämän antoi!”
Hyvää ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä!
 
 
Piispa                                                                  Jari Jolkkonen

 

Pappisviran avaamisesta naisille 30 vuotta

 

Tahdon tervehtiä lämpimästi ja onnitella sydämellisesti kaikkia naispuolisia pappeja, sisaria Kristuksessa ja työtovereita Kuopion hiippakunnassa, sen johdosta, että tänä keväänä on tullut kuluneeksi 30 vuotta pappisviran avaamisesta naisille.

Ennen kaikkea onnittelen koko kirkkoamme. Kirkkomme tarvitsee evankeliumin työhön molempia sukupuolia, sekä naisia että miehiä. Tämä tarve oli tuolloin yksi tärkeimpiä syitä päätökselle tehdä pappisvirasta yhteinen. Tämä tarve ei ole vähentynyt, vaan pikemminkin kasvanut. Samalla kirkko tunnusti naisen ja miehen yhdenvertaisuuden myös tässä tehtävässä.

Siksi iloitsen joka kerran, kun näen naisen tai miehen kastamassa lasta, opettamassa nuoria, julistamassa ilosanomaa aikuisille, toimittamassa pyhää ehtoollista, auttamassa köyhiä ja lohduttamassa kuoleman surua kantavaa ihmistä – siis tekemässä sitä, mitä varten hyvä Jumala on pappisviran asettanut.  

Kirkossamme on yksi pappisvirka. Saan vihkiä siihen sekä miehiä että naisia. Siksi se aika, jolloin puhuttiin naispappeudesta, voidaan jättää taakse.

Joillekin ekumeenisille kumppanuuskirkoillemme pappisvirka on sidottu sukupuoleen. Samoin ajattelevia sisaria ja veljiä on myös omassa kirkossamme. Toivon ja rukoilen, että hekin voisivat kokea kirkon omakseen.

Papiksi vihkimisessä vihittävän harteille asetetaan stola ja hänelle lausutaan Herramme sanat: "Ota minun ikeeni harteillesi. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt." Tämä kuorma ei ehkä aina ole kaikille tuntunut kevyeltä. Silloinkin Kristuksen lupaus on totta ja pysyy voimassa.

Iloitsen jokaisesta sisaresta yhteisessä pappisvirassa. Kutsun jokaista kirkkomme jäsentä, niin miehiä kuin naisiakin, palvelemaan Kristusta ja rakentamaan hänen kirkkoaan. Erilaisina olemme yksi Kristuksen ruumis (1. Kor. 12:12-30). Yhdessä olemme vahvempia.

 

Jari Jolkkonen
Kuopion hiippakunnan piispa

 

 

Piispan pääsiäistervehdys 2017
 
”Hoosianna” vai ”Ristiinnaulitse”?
Pääsiäisen kertomuksessa on eräs piirre, joka on aina askarruttanut. Kuinka on mahdollista, että kansa ottaa ensin iloiten vastaan aasilla nöyrästi ratsastavan Jeesuksen ja pian se jo vaatii hänen päätään vadille? Miksi iloinen ”Hoosianna!” vaihtuu niin nopeasti murhanhimoiseen ”Ristiinnaulitse!” -huutoon? Kuka kansanjoukkojen mielialoja oikein ohjasi? Ja ketkä niitä ohjailevat tänään?
Kuluvan vuoden aikana on pohdittu paljon sananvapautta ja sananvastuuta. Molemmat kuuluvat yhteen. Sananvapaus palvelee hyvää yhteiselämää. Sitä tarvitaan, jotta jokainen voisi tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Sananvastuuta tarvitaan, jotta vapautta ei käytettäisi väärin salaiseen juonitteluun tai julkiseen lynkkaukseen. Vääristelevä ja pahantahtoinen julkisuus ”tuhoaa ihmisiä, työuria ja yrityksiä”, totesi eräs Yleisradiossa esimiestehtävissä toimiva.
Kirkon hengellisessä elämässä ei tunneta murhanhimoista ”Ristiinnaulitse” -huutoa. Eikä sellaisen pitäisi kuulua kenenkään arkielämään tai näyttöpäätteelle. Tutkinta kuuluu poliisille, tuomiovalta tuomarille.
Sen sijaan jumalanpalveluksessa tunnetaan iloinen ”Hoosianna” -toivotus. Eikä vain pääsiäisenä. Jokaisessa ehtoollisjumalanpalveluksessa me toivotamme ristiinnaulitun ja ylösnousseen Kristuksen tervetulleeksi samoilla sanoilla, joilla kansanjoukko tervehti häntä Itäportin luona Jerusalemissa: ”Siunattu hän, joka tulee Herran nimessä, Hoosianna korkeuksissa!”
Tämä Pyhä-hymni antaa ilon sävellajin sekä arkeen että juhlaan.
Paastonaika kutsuu sinua ja minua seuraamaan Kristusta ristin tietä. Silloin valmistaudutaan pääsiäiseen paastoten, katuen, Jumalan sanaa mietiskellen ja köyhille myötätuntoa osoittaen.
Risti ei silti ole viimeinen sana.
Pääsiäinen on ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen. Kristuksen risti sovittaa syntimme, lunastaa meidät vapaaksi ja paljastaa Jumalan armahtavan rakkauden meitä kohtaan. Kristuksen ylösnousemus kukistaa kuoleman ja avaa meille taivaan portit sepposen selälleen.
Sen johdosta toivon ja rukoilen, että antaisit pääsiäisen sanoman lohduttaa, ilahduttaa ja rohkaista sydäntäsi. Älä anna omien erehdysten, epävarman uskon tai toisten ihmisten "ristiinnaulitse" -huutojen tulla sinun ja Vapahtajasi välille. Kristuksen voitto on myös sinun voittosi. Pääsiäisen ilo kuuluu myös sinulle. Siksi sinulla on lupa liittyä kristittyjen yhteiseen kiitosvirteen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä. Hoosianna korkeuksissa!"
Hyvää ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä!
 
 
Jari Jolkkonen
Kuopion hiippakunnan piispa