Päätöksenteko

Kuopion hiippakunnan toimintalinjaus 2014-2018

Toimintalinjaus koskee Kuopion hiippakunnan viranomaisia: piispaa, tuomiokapitulia ja hiippakuntavaltuustoa.

 

1. TEHTÄVÄT

Piispa johtaa hiippakuntansa hallintoa ja toimintaa sekä ylimpänä kaitsijana valvoo seurakuntia ja pappeja.

Piispa vaalii kirkon ykseyttä ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa. Hän toimittaa vihkimyksiä ja virkaanasettamisia, edistää hyvää työyhteyttä seurakunnissa ja valvoo, että papit ja seurakuntien muut viranhaltijat ja työntekijät ovat oppinsa puolesta nuhteettomia ja käyttäytyvät elämässään kristillisesti. Näiden edistämiseksi hän toimittaa myös tarkastuksia hiippakuntansa seurakunnissa. (KL 18:1 §, KJ 18:1 §, KJ 18:4-5 §)

Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnassa kirkollista hallintoa, toimintaa ja taloutta.

Tuomiokapitulin tehtävänä on edustaa kirkkoa hiippakunnan asioissa, tukea ja valvoa seurakuntien toimintaa ja hallintoa, hoitaa papiston henkilöstöasioita sekä valmistella ja toimeenpanna hiippakuntavaltuustossa käsiteltäviä asioita. Seurakuntien ja niiden henkilöstön tukeminen ja ohjaus ovat hallinnollisten päätösten ohella tuomiokapitulin keskeistä toimintaa. (KL 19:1 §, KJ 19:1 §)

Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa.

Hiippakuntavaltuusto hyväksyy vuosittain hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion. Se hyväksyy hiippakunnan edellisen tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä perustaa ja lakkauttaa useimmat tuomiokapitulin virat. (KL 17b luku)

 

2. ARVOT

Jaamme kirkon yhteiset arvot, jotka on määritelty strategiassa Meidän kirkko – osallisuuden yhteisö (2008) seuraavasti:

Pyhän kunnioitus

  • kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa
  • tunnustamme Jeesuksen Kristuksen ainoalaatuisuuden
  • näemme Jumalan kuvan ihmisessä ja ihmisen syntisyyden
  • tunnistamme pyhyyden kaipauksen muissa uskonnoissa

 Vastuullisuus

  • huolehdimme lähimmäisistämme
  • varjelemme luomakuntaa
  • käytämme kaikkia voimavaroja vastuullisesti
  • tavoittelemme kohtuullisuutta elämäntavoissa

Oikeudenmukaisuus

  • taistelemme oikeudenmukaisuuden puolesta
  • puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia
  • ratkaisemme asiat tasapuolisesti ja kaiken tarkastelun kestävästi

Totuudellisuus

  • puhumme rohkeasti Jumalasta
  • uskomme ja elämme niin kuin opetamme
  • pidämme kirkon toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä

 

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

Euroopan ja maamme taloudellinen tilanne näyttää epävarmalta toimikauden aikana. Selkeää näkemystä muutoksen suunnasta ei ole. Epävarmuus sävyttää tulevaisuudessa myös hiippakunnan toimintaympäristöä. Valtio ja kunta karsivat menojaan, yritykset vähentävät väkeä ja jäädyttävät investointeja. Seurakunnan jäsenten verotulojen vähentymisen ja kirkon jäsenmäärän laskun takia myös seurakunnissa joudutaan karsimaan menoja ja arvioimaan painopisteitä uudella tavalla.

Hiippakunnan alueella väestö ikääntyy ja keskittyy kaupunkeihin, erityisesti Kuopioon ja Joensuuhun. Väestöä keskittynee kaupunkien lisäksi valtatie 5:n varteen. Kajaani, Iisalmi, Varkaus ja Pieksämäki säilyvät alueen keskisuurina keskittyminä. Kuntauudistus ja siihen liittyvä sote-uudistus luovat paineita kuntien yhdistymiselle, mutta tällä hetkellä on vaikea ennakoida kummankaan uudistuksen lopputulosta.

Seurakuntien jäsenmäärät tulevat maltillisesti laskemaan, toisaalta uskonnollisuus säilyy. Hengellisyyden kaipuu ei aina ohjaudu seurakuntiin, vaan elämään suurin kysymyksiin haetaan vastauksia yksilöllisesti ja erilaisia aatevirtauksia yhdistellen. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus lisääntyvät valtakunnallisesti, jonkin verran myös hiippakunnan alueella.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa. Kriittisyys kirkkoa ja institutionaalista uskontoa kohtaan lisääntyy, toisaalta elämän tarkoitusta ja päämäärää sekä oikeaa ja väärää koskevat kysymykset herättävät jatkuvasti mielenkiintoa.

Seurakuntien lukumäärässä ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Kuntarakenneuudistus voi vaikuttaa seurakuntarakenteisiin. Kirkossa vireillä oleva seurakuntarakennehallintouudistus  vaikuttaa seurakuntien hallintoon. Toteutuessaan ns. seurakuntayhtymämalli johtaa siihen, että kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin. KIPA-uudistus työllistää sisäänajovaiheessa, mutta keventää pidemmällä tähtäimellä seurakunnan hallintoa.

Seurakuntien ja kirkon taloustilanne on edelleen kireä, joidenkin seurakuntatalouksien osalta kriisiytyvä. Talouden kiristyessä toiminnan priorisointiin ja seurakuntien henkilöstön jaksamiseen liittyvät asiat korostuvat. Kun työntekijät kuormittuvat henkisesti ja fyysisesti, työpaikkojen ja toimintaympäristön ilmapiiri voi altistua negatiivisesti vaikuttaville tekijöille. Koulutuksiin ei ole entiseen tapaan varaa.

Yleinen taloudellinen epävarmuus toisaalta vahvistaa hengellistä etsintää ja avaa siten uusia mahdollisuuksia seurakuntien työlle. Kysymykset toivosta, kiitollisuudesta, kohtuullisuudesta, ihmisarvoisesta elämästä ja yhteisöllisyydestä korostuvat. Taloudellinen niukkuus avaa uusia mahdollisuuksia kuntien ja seurakuntien strategiselle kumppanuudelle varsinkin harvaan asutulla maaseudulla. Yhteistyön mahdollisuuksia on muun muassa kasvatuksen, auttamisen ja henkisen huollon alueilla.

On tärkeää, että hiippakunta ja seurakunnat eivät sulkeudu sisäänpäin tai keskity vain omiin hallinnollisiin asioihin, vaan pyrkivät aktiivisesti avautumaan alueellaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen muun yhteiskunnan kanssa.

Valtakunnallisesti koulutuspaikkoja supistetaan ja oppilaitoksia keskitetään. Kuopion hiippakunnan alueella toimii oppilaitoksia, jotka kouluttavat lähes kaikkiin kirkon tehtäviin. Tämä on suuri strateginen etu. Oppilaitosten läsnäololla on erittäin suuri merkitys ammattitaitoisten työntekijöiden rekrytoimisen kannalta koko Itä-Suomessa. 

 

4. HALLINTO

Hiippakunnallisen hallinnon pohjana on lainsäädäntö. Hiippakunnan hallintorakenteessa ja toiminnassa ei ennakoida merkittäviä muutoksia suunnitelmakaudella.

Neuvonta- ja tukipalveluiden osuus lisääntynee seurakuntarakenteen muutoksissa ja talouden kiristyessä.

Toimikaudella pyritään siihen, että hallinto toimii asianmukaisesti ja joustavasti. Hiippakunnan hallintokäytännöt selvitetään ja käydään läpi. Tavoitteena on keventää hallintoa käyttämällä tehokkaasti tekniikan ja asianhallintaohjelmien kehityksen suomia edellytyksiä ja vahvistamalla virkamiespäätösten osuutta rutiiniasioiden hoidossa.

 

5. TOIMINTA

Hiippakuntavaltuusto linjasi 16.5.2012 neljä painopistettä. Taustalla oli piispa Jolkkosen avauspuheenvuorossa esittelemät painopisteet.

  1. Hengellisen elämän vahvistaminen.
  2. Kirkon sisäisen ykseyden vahvistaminen.
  3. Seurakuntarakenteen muutoksen tukeminen niin että muutos viedään läpi hallitusti ja kirkon omista lähtökohdista.
  4. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Kirkko osallistuu hyvän yhteiskunnan rakennustalkoisiin vaikuttamisen kautta.


5.1. Hengellinen elämä

Kirkon perustehtävä on hengellinen (KL 1:2 §). Seurakunnat toteuttavat tätä tehtävää (KL 4:1 §). Siksi myös piispan, tuomiokapitulin ja hiippakuntavaltuuston tehtävä on palvella kirkon hengellistä perustehtävää. Hengellinen elämä rakentuu erityisesti jumalanpalveluksista ja kodeissa tapahtuvasta arjen kristillisyydestä. Seurakunnat vastaavat niistä, ja hiippakunnan viranomaisten tehtävä on tukea seurakuntia teologisesti, hallinnollisesti ja toiminnallisesti. Erityisen tärkeänä välineenä on työntekijöiden koulutus ja ohjaus.

Tuomiokapituli rohkaisee ja vahvistaa työntekijöiden hengellistä elämää. Koulutuksissa pidetään mukana hartauselementti. Järjestetään retriittejä tai tuetaan niitä. Työntekijätapaamisiin sisällytetään hengellistä jakamista. Piispa ja tuomiokapituli tukevat kaikkia työntekijäryhmiä niin, että kaikkien identiteetti kirkon työntekijänä vahvistuu ja että kaikilla on mahdollisuus kehittyä työssä.

Jatkossa pyritään järjestämään vuosittain kaksi pappisvihkimystä, toinen helluntain ja toinen pyhäinpäivän vaiheilla. Tämä lisää mahdollisuuksia vahvistaa ordinaatiokoulutuksen määrää ja laatua.

 

5.2. Kirkon sisäisen ykseyden vahvistaminen

Ykseyden vaaliminen on tullut eri syistä ajankohtaiseksi haasteeksi. Kirkon ykseyden vaaliminen on piispan erityinen virkatehtävä, mutta kuuluu myös muille hiippakunnan viranomaisille, seurakunnille ja niiden jäsenille. Piispa ja tuomiokapituli vaalivat kirkon ykseyttä kaitsennan, koulutuksen ja hallinnon keinoin erityisesti

  • vahvistamalla luottamuksen ilmapiiriä eri liikkeiden, suuntien ja niiden edustajien välillä
  • kirkastamalla kirkon yhteistä uskoa ja tehtävää
  • pyrkimällä minimoimaan ykseyttä hajottavia tekijöitä.

Kirkon ykseyttä vahvistaa myös hyvän työyhteyden vaaliminen seurakunnissa. Hyvää työyhteyttä vahvistetaan kehittämällä sekä ennaltaehkäisevää työtä (koulutus, työnohjaus jne) että kriisityötä (varhainen puuttuminen, konsultointi).  Ennaltaehkäisevää työtä kehitetään erityisesti koulutuksen keinoin keskittymällä työhyvinvointia edistäviin asioihin ja käytäntöihin.

Toimikauden aikana tuomiokapitulissa kehitetään sovitteluun ja työyhteisöjen kriisien ratkaisuun tähtääviä järjestelyjä. Tavoitteena on sovittaa yhteen kriisikonsultaatiossa käytettävät voimavarat (piispa, lääninrovastit, hiippakuntasihteerit, hiippakunnan työyhteisökonsultit, työsuojelupiiri) toimivaksi järjestelmäksi niin, että piispa ja tuomiokapituli voivat reagoida tehokkaasti ja oikein keinoin seurakunnissa ilmeneviin työyhteisöongelmiin.

Luterilaisissa kirkoissa kehitetty ekumeeninen malli ”ykseys sovitetussa erilaisuudessa” (unity in reconciled diversity) sopii myös kirkon oman ja hiippakunnan sisäisen ykseyden vaalimiseen. Ykseyttä vahvistaa, kun yhdistävät asiat ovat selvillä ja niihin sitoudutaan yhdessä. Tällöin erilaisuus ei ole uhka, vaan lahja. Hiippakunnassa saa olla erilaisia seurakuntia, eri herätysliikkeitä, erilaisia uskon painotuksia, erilaisia sidos- ja yhteistoimintaryhmiä, ympäristökysymysten, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kehittämishankkeita.. ”Sovitetussa erilaisuudessa” eri painotukset ja käytännöt on sovitettu yhteen, jolloin erilaisuus voi muuttua voimavaraksi.

 

5.3. Seurakuntien tukeminen rakennemuutoksessa

Kuntarakenne- ja seurakuntarakenneuudistukset vaikuttavat myös Kuopion hiippakunnan seurakuntiin. Vireillä oleva seurakuntarakennemuutos johtaa siihen, että kaikki seurakunnat kuuluvat  seurakuntayhtymiin. Hankkeen toteutumisvaiheessa tarvitaan myös tuomiokapitulin tukitoimia.

Tuomiokapitulin tehtävät säilynevät ennallaan. Seurakunnat odottavat tukea rakennemuutoksiin. Tuomiokapitulin välineinä tässä ovat neuvonta, hallintoratkaisut ja sihteeristön tukitoimenpiteet. Seurakuntaidentiteetti ja hyvät paikalliset käytännöt voivat säilyä rakenteiden muuttuessa.

Tuomiokapituli keskittyy jatkossa sen erityisvastuulle kuuluviin koulutuksiin. Näitä ovat ordinaatiovalmennus, orientaatiokoulutus,  pastoraalitutkinto, ylempi pastoraalitutkinto, Kirjo I sekä Kirjo IIa. Muu koulutustarve näyttää vähentyvän. Eri henkilöstöryhmille suunnattuja neuvottelupäiviä järjestetään jatkossakin.

Tulevaisuudessa vapaaehtoistyö tulee vahvistumaan seurakunnissa. Hiippakunnan viranomaiset ja tuomiokapitulin työntekijät voivat rohkaista ja tukea seurakuntia toimintakulttuurin muutoksessa. Seurakuntien työtekijöiltä vaaditaan asennemuutosta, jotta vapaaehtoiset opitaan näkemään voimavarana ja kumppaneina, ei taakkana. Vapaaehtoisten on tärkeää tiedostaa ja tunnustaa viranhaltijoille kuuluva virkavastuu. Molemmat ryhmät tarvitsevat kokemuksia toimivasta yhteistyöstä ja osallisuudesta seurakunnan yhteiseen työhön.

 

5.4. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Kirkko osallistuu hyvän yhteiskunnan rakentamiseen

Hiippakunta ja sen seurakunnat toimivat aina osana muuta yhteiskuntaa. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat väistämättä myös kirkkoon. Toisaalta kirkko voi olla vaikuttamassa muutoksiin. Tämä edellyttää verkottumista, luottamusta ja yhteistyötä.

Tuomiokapituli pyrkii aktiiviseen yhteistyöhön viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Yhteistyön alueita löytyy erityisesti kasvatuksen, auttamisen ja henkisen huollon alueilta. Kirkon lähtökohdista erityisasemaan nousevat lapset, nuoret, syrjäytyneet ja köyhät.

Piispantarkastuksien avulla tuetaan  seurakuntien ja niiden työntekijöiden verkottumista. Tuomiokapituli tukee eri koulutusten yhteydessä seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten verkottumista alueellaan.

Kirkon työn kannalta on tärkeää vaalia hyviä suhteita tiedotusvälineisiin ja auttaa myös seurakuntia rakentamaan luottamuksellisia suhteita alueensa mediaan. Hiippakunnallisen tiedotuksen on oltava osaavissa käsissä, avointa ja rakentavaa. Tuomiokapitulin viestinnässä toteutetaan erillisessä viestintästrategiassa mainittuja periaatteita ja käytäntöjä.

Hiippakunnan viranomaisten yhteiskunnallinen vaikuttaminen tähtää oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen, jossa vallitsee luottamuksen ilmapiiri ja kaikista pidetään huolta. Tähän tehtävään kuuluu myös positiivisen uskonnonvapauden seuranta ja puolustaminen hiippakunnan alueella.

 

6.    MUUT NÄKÖKOHDAT

Kirkon keskusrahaston tuomiokapitulille osoittama talousarviokehys pieneni olennaisesti joitakin vuosia sitten eikä kehys ole saavuttanut entistä tasoaan pienistä tasokorotuksista huolimatta. Talousarviota on jouduttu kattamaan rahastosiirroilla. Niihin ei voi jatkuvasti tukeutua.

Toiminta edellyttää riittävää rahoitusta. Tavoitteena pidetään toiminnan nykyisen tason ja laajuuden säilyttämistä. Tuomiokapitulin on kuitenkin varauduttava myös siihen, että määrärahat niukkenevat. Jos määrärahat vähenevät, on myös menoja leikattava.

Mikäli henkilöstövähennyksiin on pakko mennä, käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi luonnollista poistumaa sekä tehtävien uudelleen järjestelyjä. Suunnitelmakaudella tai pian sen jälkeen on huomattavan monta eläkkeelle siirtyvää. Yhteistoimintaneuvotteluihin ei tällä tietoa ole tarvetta.

Tuomiokapituli ja hiippakuntavaltuusto huolehtivat henkilöstön koulutuksesta ja hyvistä työoloista. Henkilöstön tehtävänä on toteuttaa piispan, tuomiokapitulin ja hiippakuntavaltuuston linjauksia.

 

7.  TOIMENPIDELUETTELO 

  • Rohkaisemme hengellisen elämän kehittämiseen ja näytämme itse esimerkkiä.
  • Seuraamme aktiivisesti seurakuntarakenteen muutoksia ja varaudumme niihin.
  • Neuvonnalla, hallintoratkaisuilla ja sihteeristön tukitoimin tuemme seurakuntia muutospaineissa.
  • Erityisen painopisteen asetamme taloudellisissa vaikeuksissa oleviin seurakuntiin.
  • Tuemme seurakuntien työntekijöiden jaksamista haasteellisissa oloissa. 
  • Panostamme työilmapiiriin ja työyhteisöjen hyvinvointiin ennaltaehkäisyn ja kriisikonsultoinnin keinoin.
  • Ongelmatilanteissa suosimme ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja paikan päällä ratkaisuun pyrkimistä.
  • Tuemme kirkon aloille kouluttavia oppilaitoksia hiippakunnan alueella.
  • Järjestämme vuosittain kaksi pappisvihkimystä ja vahvistamme ordinaatiokoulutusta.
  • Kehitämme hallintoa mahdollisuuksien mukaan kevyempään suuntaan.
  • Rohkaisemme ja tuemme seurakuntia vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä.
  • Verkotumme aktiivisesti ja tuemme seurakuntia niiden verkottumisessa muuhun yhteiskuntaan.
  • Selvitämme tehtävänkuvien mahdollisen muutostarpeen eläkkeelle hakeutumisten tultua tietoon.