Koulutus ja henkilöstön kehittäminen

Jumalanpalvelus, musiikki ja spiritualiteetti

"Uskon, mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa, sanoo keskimääräinen suomalainen. Useinkaan oikein tietämättä tai enää muistamatta, mitä kirkko oikein opettikaan. Ja ihmekös tuo, onhan kirkon opetus omissakin asioissaan kauniisti sanottuna moninainen, muiden asioista puhumattakaan.

Usko ei ole oíkein muodissa, sillä usko on pelastuskysymys eikä oman iankaikkinen kohtalo ole monenkaan suomalaisen esityslistalla. ( - -- ) Silti ihminen ei pääse uskomisestaan irti. Vaikka hän ei tähyilisikään taivaisiin, hän katsoo ympärilleen ja  kysyy, mihin uskoa. Hän vaatii saada vastauksen oman elämänsä ylimmältä taholta. Hän heittäytyy sankarillisesti peliin selvittääkseen itse totuuden elämän ja kuoleman tärkeimmistä kysymyksistä. (---)

Usko tarvitsee perinteen juuret ja kasvun latvuksen. Se tarvitsee sanan vettä ja rakkauden aurinkoa yhteyttääkseen ja innokkaita mehiläisiä pölyttääkseen pyhää. Kirkon ei tarvitse olla uskon kukkaruukku, kun se voi olla Vuorisaarnan niitty, paikallinen sovellutus ikuisesta kesästä."  - Heinimäki - Olkinuora: Puhetta pyhästä, ss.264-267.

Jumalanpalveluselämään laajasti käsitettynä kuuluu messun ja sanajumalanpalveluksen lisäksi myös kirkolliset toimitukset sekä kaikki hartauselämä, jota seurakunnissa vietetään. Seurakuntien musiikkityö on olennainen osa tätä kokonaisuutta.

Jumalanpalveluselämämateriaaleja

 

Apokryfitekstejä jumalanpalveluksiin

Oheisesta tiedostosta löydät apokryfikirjojen tekstejä, jotka liittyvät pyhäpäivien, rukoushetkien ja kirkollisten toimitusten sisältöön. Teksteistä saat hyviä virikkeitä saarnaan tai puheeseen.

Voit käyttää niitä myös mietiskelyteksteinä vaikkapa rukoushetkissä.

Apokryfitekstejä jumalanpalveluksiin

Vanhan testamentin apokryfikirjat

Vanhan testamentin apokryfikirjojen kokonaisuuteen kuuluvat Tobitin kirja, Juditin kirja, Kreikkalainen Esterin kirja, Barukin kirja, Jeremian kirje, Danielin kirjan lisäykset, Viisauden kirja, Makkabilaiskirjat ensimmäisestä neljänteen, Sirakin kirja (sekä heprealaisen että kreikkalaisen tekstin mukaan), Manassen rukous, Psalmi 151 sekä Kreikkalainen Esran kirja.

Raamatun liiteosaan hyväksyttyjä apokryfikirjoja ovat Tobitin kirja, Juditin kirja, Kreikkalainen Esterin kirja, Ensimmäinen ja Toinen makkabilaiskirja, Viisauden kirja, Sirakin kirja kreikkalaisen tekstin mukaan, Barukin kirja, Jeremian kirje, Danielin kirjan lisäykset sekä Manassen rukous.

Vanhan testamentin apokryfikirjat ovat syntyneet hellenistisellä ajalla noin 200 eKr. - 50 jKr. vasta Vanhan testamentin kaanoniin kuuluvan eli siihen hyväksytyn kirjallisuuden jälkeen. Ne eivät siten ole koskaan kuuluneet heprealaiseen Vanhan testamentin kirjakokoelmaan, mutta ovat kyllä olleet osa kreikankielistä Vanhaa testamenttia.

Apokryfinen tarkoittaa salattua tai kätkettyä. Nimityksen antoi kirkkoisä Hieronymos, joka piti monien muiden varhaiskristittyjen tapaan heprealaista Raamatun kokoelmaa ohjeellisena.

Luther piti Vanhan testamentin apokryfikirjoja hyvänä ja hyödyllisenä lukea mutta korosti, ettei niillä ole samaa arvoa kuin Raamatun varsinaisilla kirjoilla. Katolinen ja ortodoksinen kirkko käyttävät apokryfitekstejä luterilaisia enemmän.

Rukous parisuhteensa rekisteröineiden puolesta / Yhteys-liike

Tuntematon tiedostomuotoRukous parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan (27 kB)