Hiippakunta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Tälle palstalle on koottu kirkon kannalta keskeistä, ajankohtaista asiaa sote- ja maakuntauudistuksesta. Lisätietoja antaa Kirkkohallituksen projektipäällikkö Terhi Kaira, terhi.kaira@evl.fi tai 050 326 3012.

 

 

Sote-asiaa 29.5.2018

 
Keskustelu Maakunta- ja sote-uudistuksesta käy kiivaana. Eduskunta tekee lähes yötä päivää työtä lainsäädännön äärellä. Lopullisesta käsittelyaikataulusta ei ole varmuutta, mutta viimeisin virallinen tieto on, että asiakokonaisuus käsitellään ennen kesätaukoa. Myös sisältöihin saattaa tulla vielä muutoksia. Se selviää, kunhan perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta saavat työnsä valmiiksi. Viime perjantaina uudistuksesta julkaistiin lyhyt kokonaiskuvaus. Se on tämän viestin liitteenä. Minusta siinä on hyvin ja ymmärrettävästi kuvattuna ison uudistuksen keskeiset asiat. Kannattaa tutustua.
 
Maakunnat ovat valmistautuneet ja valmistautuvat parhaillaan uudistuksen täytäntöönpanoon siinä määrin kuin se ilman lainsäädäntöpohjaa ja toimivaltaisia päätöksentekoelimiä on mahdollista. Monissa maakunnissa ollaan muutostyössä jo varsin pitkällä. Myös seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä on kevään mittaan tapahtunut paljon. Olemassa olevia sopimuksia on päivitetty nykyisten sopimuskumppanien kanssa, uusia sopimuksia luonnosteltu ja omaa tahtotilaa pohdittu muun muassa kirkon perheneuvonnan tulevaisuuden suhteen. Hiippakunnat ovat vahvistaneet keskusteluyhteyttä maakunnallisiin toimijoihin. Hiippakuntajaon tarkistamiseen tähtäävä esitysluonnos (ulkorajat noudattavat maakuntarajoja) on lausuntokierroksella niissä seurakunnissa ja tuomiokapituleissa, joita muutos suoranaisesti koskee. Monilla eri kokoonpanoilla ja foorumeilla on uudistukseen liittyviä asioita kirkossa pohdittu ja edistetty.
 
Seurakuntien yhteistyö maakuntien ja kuntien kanssa jakautuu jatkossa 1) viranomaisyhteistyöhön, 2) sote-palvelutuotantoon, 3) sopimuskumppanuuksiin ja 4) muuhun verkostoyhteistyöhön. Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista kirkkoon olen valmistanut pienen yhteenvedon, joka löytyy Sakastista . Viimeisellä sivulla hahmoteltu aikataulu saattaa siis muuttua riippuen eduskunnan aikataulusta ja lakien voimaantulosta.
 
Mitään varsinaista uutta kerrottavaa minulla ei tällä kertaa ole. Jäämme odottamaan eduskunnan päätöksiä. Kesän jälkeen työ kirkon toiminnan ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi uusissa/uudistuvissa rakenteissa jatkuu.
 
 

Sote-asiaa 22.2.2018

 

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu etenee askel askeleelta. Muutaman viikon sisällä eduskunta saa käsiteltäväkseen lakipaketin kokonaisuudessaan. Uudistuksen kannalta ”ratkaisun hetket” alkavat siis olla käsillä. Tähän viestiin olen koonnut jälleen muutamia ajankohtaisia asioita kirkon näkökulmasta.
 
Aikataulut
Valtioneuvosto on laatinut maakuntien valmisteluorganisaatioiden työn tueksi diasarjan maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisimmistä määräajoista. Diasarjan löydät täältä. Määräajat perustuvat hallituksen linjaamaan aikatauluun, jonka mukaan maakuntauudistusta koskevat lait käsitellään eduskunnassa kevätistuntokaudella ja hyväksytään kesäkuussa 2018. Suuri osa maakuntavalmistelua koskevista määräajoista tulee maakuntalain voimaanpanolaista.
Olen poiminut aikataulusta kirkon kannalta keskeisimmät määräajat:
•          Maakunnat perustetaan voimaanpanolailla kesäkuussa 2018, tällöin astuu siis voimaan uusi maakuntajako. Uutta maakuntajakoa sovelletaan muun muassa maakunta- ja eduskuntavaalien järjestämiseen ja uusien maakuntien valmisteluun.
•          Maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin VATE on asetettava kuukauden kuluessa voimaanpanolain voimaantulosta. Jokaisessa maakunnassa VATE johtaa maakuntien valmistelua.
•          Ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 28.10.2018. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa 1.1.2019. Maakuntavaltuuston toimikausi kestää 31.5.2021 saakka.
•          Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja monien muiden tehtävien järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2020.
•          Kunnan on tehtävä viimeistään 28.2.2019 maakunnalle selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta ja sopimuksista.
•          Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen on tehtävä viimeistään 28.2.2019 maakunnalle selvitys omaisuudesta, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta, veloista ja sopimuksista.
•          Maakunnan on viimeistään 31.10.2019 lähetettävä kirjallinen ilmoitus maakunnan vastuulle siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille.
 
Sopimussiirrot
Maakunta- ja sote- uudistuksen I-vaiheen voimaanpanolain 22 §:n nojalla palvelujen järjestämiseen liittyvät sopimukset lähtökohtaisesti siirtyvät maakunnille. Tämä koskee myös yhteistyösopimuksia. Sopimussiirtojen täsmällinen aikataulu on kerrottu yllä. Mikäli sopimukset eivät siirry sellaisenaan, maakunta neuvottelee uudesta sopimuksesta näin halutessaan. Valmistelu tapahtuu maakunnan määrittämällä tavalla joko keskitetysti tai muulla työnjaolla. Tässä voivat siis maakuntien käytännöt poiketa toisistaan. Sairaalasielunhoidon, kehitysvammaistyön ja perheneuvonnan sopimusten osalta yksinkertaisinta olisi saattaa ne ajantasalle nykyisten sopimuskumppanien kanssa ennen 28.2.2019 - mikäli siis päivittämisen tarvetta on. Keväällä 2019 on paikallaan myös varmistaa, että nykyinen sopimuskumppani on merkinnyt yhteistyö-/ostopalvelusopimuksen em. siirtyvien sopimusten luetteloon. Sen jälkeen sopimussiirto tapahtuu ”automaattisesti” ja siihen tehdään tarvittavat tekniset muutokset maakunnan toimesta.
 
Avioliittolain mukaiset sovittelutehtävät
Viime viikolla saimme Sosiaali- ja terveysministeriöstä varmistuksen koskien avioliittolain mukaista perheasioiden sovittelua. Tällä hetkellä kirkon perheasioinneuvottelukeskuksista 33:lla on erillislupa ko. toimintaan. Jatkossa perheasioiden sovittelu on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka antamisen maakunta voi hoitaa itse tai hankkia ja jonka tuottaminen edellyttää palveluntuottajalain mukaista rekisteröintiä. Nykyisellään avioliittolaki mahdollistaa erillisluvan hakemisen sovittelutoimintaan. Lupamenettely on ollut tarpeen, jotta muut julkisyhteisöt kuin kunnat voivat tuottaa palvelua. Kun palveluntuottajalaki jatkossa koskee myös julkista toimintaa, jatkovalmistelussa avioliittolain erillinen lupasääntely kumotaan tarpeettomana ja päällekkäisenä menettelynä. Perheasiainneuvottelukeskuksia on informoitu tästä muutoksesta.
 
Seurakunnat palveluntuottajina ja niille asetettavat vaatimukset
Perheasianneuvottelukeskuksia ylläpitävien seurakuntien tai seurakuntayhtymien on jatkossa rekisteröidyttävä palvelutuottajiksi voidakseen saada maakunnallista rahoitusta ja/tai sovittelutehtäviä. Palveluntuottajalla tarkoitetaan kaikkia maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia yhtiöitä, yhteisöjä, järjestöjä, yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä muita toimijoita. Näin ollen palvelun tuottajan käsitettä käytetään kuvaamaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia luonnollisia henkilöitä sekä yhteisöjä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Palveluntuottajalain yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ”muu yhteisö” voi olla esimerkiksi julkisyhteisö, joka muutoin kuin lakiin perustuvan velvollisuuden nojalla tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällainen voi olla esimerkiksi kunnan organisaatioon kuuluva oppilaitos tai yliopisto, joka toimintaa yhtiöittämättä tuottaa palvelua markkinoille. Vastaavana toimintana nähdään seurakuntien/seurakuntayhtymien tuottamat palvelut, jotka edellyttävät palveluntuottajan statusta, esimerkiksi kirkon perheneuvonta.
Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on täytettävä perusvaatimukset, jotta voi päästä tuottajarekisteriin. Maakunnat voivat asettaa tuottajille lisävaatimuksia. Perusvaatimukset ovat kiteytetysti: 1) palveluntuottajan oltava valvontaviranomaisen palveluntuottajarekisterissä; 2) palveluntuottaja ei ole konkurssissa tai liiketoimintakiellossa; 3) riittävät, asianmukaiset, sopivat ja turvalliset toimitilat ja välineet, palveluntuottajan on liityttävä yhteiseen tietojärjestelmään; 4) riittävästi henkilöstöä asiakkaiden ja potilaiden palvelujen tarpeeseen ja lukumäärään nähden; 5) henkilöstöllä on asianmukainen koulutus; 6) sote-palvelun oltava laadukasta, asiakaskeskeistä ja turvallista; 6) palveluntuottajalla on oltava vastuuhenkilö ja omavalvonta on järjestettävä ohjeiden mukaan.
Palveluntuottajalaki ei koske sielunhoitoa eikä vastikkeetonta toimintaa, joten sairaalasielunhoito ja kehitysvammaistyö ovat edelleen mahdollista toteuttaa ilman rekisteröitymistä palveluntuottajaksi. Näin ollen sairaalasielunhoitoa ja kehitysvammaistyötä toteutetaan jatkossakin maakunnan kanssa solmittavin yhteistyö-/kumppanuussopimuksin maakunnan liikelaitoksen, maakunnan yhtiöiden ja muiden palveluntuottajien toimipisteissä (sairaalat, asumisyksiköt, kuntoutusyksiköt, toimintakeskukset, palvelukeskukset).
 
Kirkolliset järjestöt palveluntuottajina
Seurakuntien rooli julkisten palveluiden tuottajana ei ole muuhun niiden toimintaan verrattuna kovinkaan laaja. Sen sijaan on lukuisia kirkollisia säätiöitä, järjestöjä, yhdistyksiä ja yhtiöitä, jotka toimivat aktiivisesti kristilliseen arvopohjaan perustuvien sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Osa näistä on seurakuntien tai seurakuntayhtymien omistamia ja/tai hallinnoimia. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt selvityshenkilön arvioimaan järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon mallissa. Selvityksen alla on muun muassa se, millä kriteereillä määritellään sellaisten järjestöjen toiminta, joilla on rajapintoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että palvelutuotantoon. Selvitys valmistuu kesällä 2018.
 
Hiippakuntarajojen tarkistaminen
Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyen kirkolliskokous linjasi toukokuussa 2017, että hiippakuntien rajat tarkistetaan maakuntarajojen mukaisiksi muuttamatta kuitenkaan hiippakuntien määrää. Asia valmistellaan syksyn 2018 kirkolliskokoukselle. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksynee esitysluonnoksen lausuntokierrokselle lähetettäväksi kokouksessaan 27.3.2018. Lausuntoa pyydetään kaikilta tuomiokapituleilta ja asianosaisilta seurakunnilta kesäkuun loppuun mennessä.

Sote-asiaa 15.12.2017

 

Kirkon kannalta syksy on ollut suunnittelun ja tulevaan valmistautumisen aikaa: Perheneuvojat, sairaalasielunhoitajat ja kehitysvammaistyöntekijät ovat pohtineet omia kysymyksiään valtakunnallisesti ja alueellisesti liittyen mm. palvelunkuvauksiin, tuotteistamiseen, rahoitukseen ja kumppanuuteen sekä käytännönjärjestelyihin. Kirkkohallituksessa on yhdessä em. asiantuntijoiden kanssa valmisteltu mallisopimuksia. Ne saavat lopullisen muotonsa, kun säädöspohja ja yleiset sopimuskäytännöt selkenevät. Tuomiokapitulit ovat järjestäneet erilaisia foorumeja ja pohtineet Soteen liittyviä kysymyksiä mm. johtavien viranhaltijoiden ja ns. selektiivityöntekijöiden kanssa. Seurakunnat ovat olleet aktiivisia LAPE-hankkeen tiimoilla perhekeskusten suunnittelussa. Itse olen saanut vierailla lähes kaikissa hiippakunnissa jakamassa tietoa ja tutustumassa kunkin tilanteeseen. Jatkossakin tulen mielelläni, jos siihen on tarvetta.
 
Valmisteluiden eteneminen maakunnittain
Uudistus on edennyt maakunnissa eri tahtiin. Osa maakunnista on siirtynyt jo jonkin aikaa sitten uuteen malliin, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään jo nyt kuntia isommalla alueella (mm. Siun sote, Eksote, Soite, Kainuun sote). Samaan aikaan osa maakunnista on vasta kesän jälkeen päässyt uudistuksen valmistelussa kunnolla vauhtiin, eikä valmiita ratkaisuja vielä ole. Muutama viikko sitten valmistui tutkimus, jossa tarkastellaan valmistelutilannetta maakunnittain. Siinä on kiinnitetty huomio maakunnan perustamiseen, palvelujen järjestämiseen, integraatioon, valinnanvapauteen, digitalisaatioon ja rahoitukseen. Tutkimus on tämän viestin liitteenä, jos haluatte siihen tutustua vaikkapa omien maakuntienne osalta.
 
Ministeriöiden toive
Marraskuun alussa uudistuksen nimi tarkentui. Entisen ”Sote- ja maakuntauudistuksen” sijaan reformin kaikessa viestinnässä käytetään jatkossa nimeä ”Maakunta- ja sote-uudistus” (Landskaps- och vårdreformen / Regional government, health and social services reform). Ministeriöiden toiveena on, että kaikki uudistuksessa mukana olevat organisaatiot päivittäisivät materiaalinsa uuden linjauksen mukaisiksi ja käyttäisivät jatkossa uudistuksen virallista nimeä.
 
Lausunnot valinnanvapauslainsäädännöstä
Lausuntokierros uudesta luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi päättyy tänään. Uusi esitysluonnos sisältää merkittäviä muutoksia edelliseen lakiluonnokseen verrattuna. Sote-keskuksen palveluvalikoimaa on muutettu niin, että mm. sosiaalipalveluja saa vain maakunnan liikelaitoksesta, jokaisella maakunnan liikelaitoksella tulee olla oma sote-keskus, aikatauluun on tullut lisää joustoa jne. Seurakuntien toimintojen, erityisesti Kirkon perheneuvonnan, näkökulmasta esitys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Kirkkohallitus kiinnitti omassa lausunnossaan erityisestä huomiota palveluneuvonnan tarpeeseen. Valinnanvapaus edellyttää helposti saatavilla olevaa, selkeää tietoa palveluista sekä asiakkaan kykyä tunnistaa oma palveluntarpeensa ja tehdä päätöksiä. Heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat eivät itsestään selvästi osaa käyttää valinnanvapautta ja voivat joutua väliinputoajiksi. Erityistä huolta tuleekin kantaa niistä, joiden valmius tehdä valintoja on alentunut. Tällaisia ryhmiä ovat mm. vaikeasti kehitysvammaiset ja maahanmuuttajat.
 
Uudistusta koskevan valmistelun eteneminen 2018 (suunniteltu aikataulu)
Eduskunta jatkaa maakunta- ja sote-lainsäädännön käsittelyä helmi-maaliskuussa, myös hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle. Lait on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa toukokuussa. Lait astuvat voimaan ja väliaikaishallinnon maakunnissa käynnistyy kesäkuussa. Lokakuussa pidetään maakuntavaalit. Maakuntavaltuustojen toimikausi alkaa vuoden 2019 alussa ja uudistus tehtäväsiirtoineen astuu voimaan 1.1.2020
 
Hiippakuntajaon tarkistaminen maakuntajaon mukaiseksi
Mikäli maakunta- ja sote-uudistus etenee edellä kuvatun aikataulun mukaisesti, hiippakuntien ulkorajoja koskevat tarkennukset viedään kirkolliskokouksen päätettäväksi syksyllä 2018. Esitys valmistellaan alkukeväästä. Asianosaisilta hiippakunnilta ja seurakunnilta pyydetään esityksestä lausunnot kesäkuun loppuun mennessä.

Sote-asiaa 31.10.2017 

 
Valinnanvapauslaki & kirkon perheneuvonta
Uusi luonnos valinnanvapauslaista on valmistunut ja lausuntokierros on alkamassa näinä päivinä. Valinnanvapausjärjestelmä tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2020 alkaen. Linkki valinnanvapausaineistoihin: http://alueuudistus.fi/valinnanvapauslaki-luonnos-10-2017.
Uudessa lakiluonnoksessa sosiaalihuollon osalta Sote-keskuksille annettaisiin vain ohjaavia ja neuvovia tehtäviä. Sote-keskuksille ei siirretä julkisia sosiaalipuolen viranomaistehtäviä sisältäviä palveluja. Tämä tarkoittaa sitä, että perheneuvonta ei tule valinnanvapauden piiriin vaan maakunnan liikelaitos hoitaa sitä itse tai tekemiensä ostopalvelusopimuksien pohjalta.
Tehty linjaus helpottaa huomattavasti kirkon perheneuvonnan yhteistyökuvioiden ja mahdollisen rahoituksen järjestämistä. Maakunnan rahoitus edellyttää kuitenkin aina palveluntuottajan statusta. Palveluntuottajan keskeisimmät velvollisuudet liittyvät rekisteröintiin, omavalvontaan, yhteisiin tietojärjestelmiin ja vuosittaiseen raportointiin.
 
Sairaalasielunhoidon, kehitysvammaistyön ja perheneuvonnan sopimusten uusiminen
Lähtökohtaisesti kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien Sotea koskevat sopimukset seurakuntien kanssa siirtyvät maakunnille. Sopimuskumppanin vaihtuessa kaikki sopimukset (kumppanuussopimukset & ostopalvelusopimukset) on uusittava. Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ilmoittavat olemassa olevista sopimuksista maakunnalle vuoden 2018 loppuun mennessä. Maakunta päättää sopimussiirroista keväällä 2019.
Seurakunnan / seurakuntayhtymän puolesta sopimuksen tekee aina oikeushenkilö - ei siis esimerkiksi johtokunta tai yksittäinen työmuoto. Yksi maakunta voi tehdä sopimuksia useiden kumppanien kanssa, mutta niiden on oltava saman sisältöisiä (tasalaatuisten palvelujen velvoite).
Sote-tuottajien sopimukset -työryhmä (=Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen projektiryhmän asettama maakuntien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien välisten sopimusten ohjeistuksen ja mallisopimusten valtakunnallinen valmisteluryhmä) valmistelee parhaillaan maakuntien käyttöön sopimusmalleja, joissa otetaan huomioon uuden lainsäädännön erityispiirteet. Kirkkohallitus tuottaa mallisopimuksia seurakuntien ja seurakuntayhtymien käyttöön, kun maakuntien sopimusmallit valmistuvat ja sopimuskäytännöt selkenevät.
 
Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulusta
Tällä hetkellä eduskunnan valiokunnissa on käsittelyssä 41 sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää lakia. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi sekä maakuntien tehtäviin ja lupaviranomaiseen liittyvät lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2018.
Lait on tarkoitus hyväksyä yhtenä kokonaisuutena toukokuussa. Lainsäädäntö ja mm. maakuntarajojen muutokset astuisivat voimaan 1.6.2018. Samasta ajankohdasta alkaen toimisi maakuntien väliaikaiset valmistelutoimielimet. Maakuntavaalit pidettäisiin lokakuun lopussa ja maakuntavaltuustojen toimikausi alkaisi 1.1.2019. Uudistus tehtäväsiirtoineen astuisi voimaan vuoden 2020 alusta.
 
Valtion lupa- ja valvontavirasto käynnistää toimintansa vuoden 2020 alussa
Aluehallintovirastot ovat hiippakuntien tärkeitä yhteistyökumppaneita. Keskushallintouudistuksen yhteydessä osa niiden tehtävistä siirtyy maakunnille ja osa Valtion lupa- ja valvontavirastolle (Luova). Myös Valviran tehtävät siirtyvät suurelta osin lupa- ja valvontavirastolle. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon aikataulumuutos vaikuttaa myös valtionhallinnon tehtävien uudelleenorganisointiin. Valtion lupa-, ohjaus ja valvontatehtävien kokoamista valmistellaan siten, että Valtion lupa- ja valvontavirasto perustetaan sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon yhteydessä 1.1.2020.
 
Hiippakuntarajojen tarkistaminen maakuntajaon mukaiseksi
Syyskesällä toteutetun palautekyselyn mukaan vastaajista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että hiippakuntien ulkorajojen muuttaminen maakuntarajojen mukaisiksi edistää kirkon ja yhteiskunnan toimijoiden välistä yhteistyötä.
Hiippakuntien ulkorajojen muuttaminen maakuntajaon mukaisiksi vaikuttaisi jollakin tavoin kaikkiin hiippakuntiin. Muutoksen suuruus vaihtelee. Tuomiokapitulit suhtautuivat rajojen tarkistamiseen yleisesti ottaen myönteisesti tai eivät ainakaan vastusta sitä. Helsingin ja Espoon hiippakunnat kannattavat muutosta, ellei se merkitse hiippakuntien yhdistämistä. Helsingin ja Espoon hiippakuntien yhdistämisen tutkiminen ei kuulu kirkolliskokouksen toimeksiannon piiriin.
Niistä seurakunnista, joita muutos koskettaa, suurin osa suhtautui myönteisesti mahdolliseen muutokseen asioiden hoidon joustavuuden ja luontaisten yhteistyökuvioiden vuoksi. Vastustajat perustelivat näkemystään perinteillä ja toimivilla yhteyksillä nykyisiin hiippakuntiin. Monet kertoivat, että näkemykset toimielimessä olivat jakautuneet.
Asian valmistelussa huomioidaan valtion Sote-maakuntauudistuksen päätöksentekoaikataulu. Tarkoituksenmukaista lienee ensin varmistua maakuntauudistuksen läpimenosta eduskunnassa ja tuoda esitys hiippakuntarajojen tarkistamisesta kirkolliskokoukseen syksyllä 2018.
 
 

Sote-asiaa 15.8.2017

 
 
Kuten tiedämme, Sote- ja maakuntauudistuksen toteutusvaiheen alku lykkääntyi juhannuksen jälkeen tehdyillä päätöksillä. Maakuntien toiminta käynnistyy näillä näkymin 1.1.2020.
 
Tämän syksyn osalta vaikuttaa siltä, että maakunnat joutuvat monen asian suhteen odottamaan, miten Perustuslakivaliokunnan huomiot konkretisoituvat käytännössä. Jo tällä hetkellä maakunnat etenevät valmisteluissaan melko eritahtisesti. Myös meille kirkon toimijoille aikataulun venyttäminen ja uuden lakiesityksen valmistelu merkitsevät pientä aikalisää.
 
Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet, joiden piti aloittaa 1.10.2017 eivät siis pääse toimimaan ennen kuin ehkä jossain vaiheessa keväällä 2018. Vasta silloin on olemassa toimivaltainen elin, jonka kanssa asioista voidaan virallisesti sopia. Toki epävirallisia neuvotteluja voidaan – ja ilman muuta täytyy ja kannattaa –  jatkaa.
 
Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään lokakuussa 2018, muutama viikko ennen seurakuntavaaleja. Maakuntavaalien yhteydessä toimitetaan vaalissa ehdokkaana oleville tietopaketti kirkon tuottamista palveluista Sote-rajapinnoilla.
 
Myös maakunnalliset sopimuskoordinaattorit aloittavat viivästetyllä aikataululla. Koordinaattoreiden tehtävänä on auttaa maakuntia huolehtimaan vuoden 2020 alkuun mennessä eri tahojen kanssa käytävistä neuvotteluista, suunnitelmien ja sopimusten laadinnasta. Kirkon yhteisen hankkeen puitteissa mallinnamme sopimuskäytäntöjä ja julkaisemme erilaisia sopimuspohjia, kun yleiset sopimuskäytännöt selkenevät.
 
Kehitysvammaistyön ja sairaalasielunhoidon osalta tilanne on pitkälti sama kuin keväällä, mutta aikataulu viivästyy. Sen sijaan perheneuvonnan suhteen palataan ikään kuin lähtöruutuun odottamaan hahmotelmaa valinnanvapauden toteuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee uutta hallituksen esitystä valinnanvapauslaiksi hallituksen heinäkuisen linjauksen mukaisesti. Valmistelu tehdään perustuslakivaliokunnan lausunto huomioon ottaen. Uutta lakia on valmisteltu heinäkuusta alkaen ja valmistelu jatkuu syksyn ajan. Marraskuussa lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle.
 
Uuden valinnanvapauslain keskeiset muutokset suhteessa edelliseen esitykseen:
 

·         Yhtiöittämisvelvollisuus poistetaan, maakunnan ei tarvitse yhtiöittää omaa palveluntuotantoaan.

·         Valinnanvapausjärjestelmän voimaantuloa myöhäistetään, vaiheittainen voimaantulo vuodesta 2020 alkaen.

·         Tarkennetaan ja tarvittaessa poistetaan julkisen hallintotehtävän antaminen muulle toimijalle kuin viranomaiselle (meillä esim. sovittelutehtävät perheneuvonnassa).

·         Tarkennetaan valinnanvapauden pilotointia koskevia säännöksiä.

Uusi hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2018. Samaan aikaan käsittelyyn tulee myös muu Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä lainsäädäntö.
Ja lopuksi. Maakuntien perustamiseen liittyen kirkolliskokous linjasi toukokuussa 2017, että hiippakuntien rajat tarkistetaan maakuntarajojen mukaisiksi muuttamatta kuitenkaan hiippakuntien määrää. Seurakunnat ja hiippakunnat lausuvat näkemyksensä hiippakuntarajojen tarkastamisesta kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjauksista kerättävän palautteen yhteydessä syyskesällä 2017.  Asia pyritään valmistelemaan niin, että kirkkohallitus voisi antaa siitä esityksen kirkolliskokoukselle vuoden 2018 aikana.
 

Sote-asiaa 10.5.2017

 

Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana sote- ja maakuntauudistusta. Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle eilen. Keskustelu aiheesta alkaa tänään.
 
 
Monia niistä epäkohdista, joihin mm. kirkon lausunnossa kiinnitettiin huomiota, on tarkennettu. Muuttuneita / tarkennettuja säännöksiä ovat esim. palveluohjaus ja -neuvonta, pienten toimijoiden toimintamahdollisuudet ja aikataulu.
 
Perheneuvonnan osalta näyttäisi, että saimme vuoden ”lisäaikaa”. Perheneuvonnan palvelut siirtyvät maakunnan liikelaitoksilta Sote-keskuksiin vasta 1.1.2022 (ei siis 1.1.2021 kuten alkuperäinen esitys oli).
 
Luonnokseen liittyy myös pilotoinnin mahdollisuus. Pilotointiin on niin hyvät rahalliset ja aikataululliset kannustimet, että saamani tiedon mukaan kaikki maakunnat ovat alustavasti ilmoittaneet kiinnostuksesta lähteä valinnanvapautta pilotoimaan. Pilottimaakunniksi valitaan 5-6 maakuntaa hakemusten perusteella. Päätökset tehdään lokakuussa. Pilotit käynnistyvät viimeistään 1.7.2018 eli vuotta aikaisemmin, kun Sote-keskukset aloittavat muissa maakunnissa.
 
Toisaalta valinnanvapauden käyttöönoton liittyy harkinnanvaraisen lykkäämisen mahdollisuudet. Käytännössä tämä tarkoittanee, että maakunnat voivat edetä hyvinkin eri tahdeissa.
 
Eduskunta päättää Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvästä lakipaketista joko heinäkuun alkupäivinä tai viimeistään syyskuun alussa. Tällä hetkellä asiantuntijat arvioivat, että todennäköisimmin laki saadaan voimaan 1.10.2017. Tämän jälkeen kuhunkin maakuntaan asetetaan väliaikainen valmistelutoimielin (VATE), jonka tehtävänä on käytännössä käynnistää maakuntien toiminta ja laatia suunnitelmia mm. henkilöstöstä ja kiinteistöistä. Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee myös siirtyviä sopimuksia.
 
Tällä hetkellä olisi tärkeää kaivaa naftaliinista olemassa olevat sopimukset esiin. Lähtökohtaisesti Sotea koskevat sopimukset seurakuntien kanssa siirtyvät maakunnille. Sopimukset tarkastellaan kuitenkin uudelleen sopimuskumppanin vaihtuessa. Tahtotila hyvän yhteistyön jatkumiseen kirkon kanssa vaikuttaa olevat erittäin vahva.
 
Maakuntien sopimuskäytännöt ovat vielä hyvin hahmottumattomat. Joka tapauksessa maakunta solmii sopimukset kaikkien palveluntuottajien ja muiden kumppaneiden kanssa. Maakuntien puolelta on asetettu toive siitä, että sopimukset olisivat mahdollisimman keskitettyjä. Kesän-alkusyksyn aikana Sote-uudistuksen maakunnalliset koordinaattorit aloittavat työnsä valtionavustuksella. Koordinaattorit toimivat osana VATEa ja heidän tehtävänään on auttaa maakuntia huolehtimaan vuoden 2019 alkuun mennessä eri tahojen kanssa käytävistä neuvotteluista, suunnitelmien ja sopimusten laadinnasta. Syksyllä tiedämme siis sopimuskäytännöistä paljon enemmän kuin nyt.