Kirkko ja ruma f-sana7.8.2017 08:25


Keväällä 2017 Twitterissä #ThingsOnlyChristianWomenHear –teema sai (amerikkalaiset) naiset twiittaamaan. Kokemuksia sukupuolten välisestä epätasa-arvosta kristillisissä yhteisöissä kertyi tuhansittain.

Twiittejä sinkoili erityisesti johtajuuteen, seksuaalisuuteen ja stereotyyppisiin sukupuolirooleihin liittyen. ”Jos sinä saarnaat, minä marssin ulos tästä kirkosta.” ”Vau, sinulla on tohtorin tutkinto ja puhut viittä kieltä! Sinusta tulisi mahtava pyhäkoulunopettaja.”  "Jos Jumalasta käytetään feminiinisiä käsitteitä, eristää se miehet ulkopuolelle.” Ja niin edelleen.
Eihän meillä Suomessa, luterilaisessa kirkossa varsinkaan, ole tämmöistä? Meillähän on tasa-arvoinen kirkko tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. On ollut nainen presidenttinä ja piispana ja palkkataulukot kirkossa samat kaikille. Ennemmin pitäisi kuulemma huolestua siitä, että kirkkokansa papistoa myöten naisistuu, eikä työikäisiä miehiä maisemissa juuri näy.
Mutta kyllä meilläkin. ”Valitettavasti meillä ei ole tarjota kuin naispapin palveluja", surkuteltiin äskettäin kollegan työpaikalla.
Tasa-arvosta puhuminen on erityisen vaikeaa näissä olosuhteissa, jotka ovat jo monella tapaa erinomaiset. Tasa-arvon perääjä saa helposti kuulla olevansa hankala (akka), huumorintajuton häirikkö, vihainen pilkunviilaaja, joka takertuu yksittäistapauksiin.
Tasa-arvosta on edelleen tarpeen puhua. Erotan kirkossamme paikoittain voimistuvaa kaipausta perinteiseen maailmaan, sellaiseen, joka rakentuu selkeitten sukupuoliroolien ja tehtävänkuvien varaan. Epävarmuuksien keskellä selkeys houkuttaa ja tuttu on turvallista. Selkeyden huono puoli on, ettei se aina tee oikeutta elämän ja ihmisyyden monimuotoisuudelle.
Toiset ovat edelleen tasa-arvoisempia kuin toiset. Siksi Luterilaiselta maailmanliitolta on ilmestynyt 2013 julkaisu sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Terminologia on hankalaa. Feminismi herättää vastustusta, mutta onko egalitarismi sen parempi? Tämä Pathoksen artikkeli  kannattaa joka tapauksessa lukea.
Itse ymmärrän feminismin laajasti: se on sorrettujen puolustamista, olipa sorron tai epätasa-arvon taustat sitten sukupuolessa, etnisyydessä, yhteiskuntaluokassa tai missä eronteossa tahansa. Naiset ensin asiassa kuin asiassa –asenne on yhtä epätasa-arvoinen kuin peruspatriarkaalinen asenne.
Feminismi ei ole ruma sana, ja se mahtuu samaan lauseeseen kirkon kanssa. Kirkon sisälle syntynyt Feministinen kirkko –verkosto kuvaa olevansa moninaisen luomakunnan, lähimmäisenrakkauden ja ihmisoikeuksien puolella. Naisten asemaa yritetään parantaa muissakin kirkkokunnissa.  
Pidetään silmät auki yhteisöissämme ja avataan tarvittaessa suumme.


Kirjoitus liittyy aiheisiin: kirkko feminismi yhteisö tasa-arvo oikeudenmukaisuus

Ilmoita asiattomasta kirjoituksesta tai kommentista.

Kommentoi kirjoitusta
*

*

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.